Suvikukkasia

Roskasta käyttöesineeksi on kirja, joka sisältää yli 40 ideaa ja ohjetta erilaisten materiaalien uusiokäyttöön. Kirjan ohjeilla opit näkemään roskassa aarteen ja opit arvostamaan asioita uudella tavalla. Maitopurkit, pesuainepullot, pahvipaketit, vanhat kirjat, käytöstä poistetut vaatteet ja rikkinäiset ulkovalaisimet eivät ole roskaa vaan täysin hyödynnettävissä olevaa materiaalia, joista syntyy niin laukkuja, säilytysrasioita, huonekaluja, valaisimia kuin koriste-esineitäkin.

Itse ihastuin erityisesti mapeista tehtyihin liitu- ja magneettitauluihin, sekä ulkovalaisimista ja lyhdyistä tehtyihin lintujen ruokinta-automaatteihin. Tekniikoista foliolla erilaisten pintojen päällystys on sekin kokeilemisen arvoinen.

Rakastan kaikenlaisia uusiokäyttöideoita ja sormet syyhyää päästä testailemaan kaikkea mahdollista. Minulla on ollut jo vuosia tapana säilöä ja säilyttää kaikenlaista materiaalia mahdollista uusiokäyttöä varten joten kirjassa esiteltyjä ideoita on suhteellisen helppo kynnys lähteä testaamaan. Muutoinkin kirjan ohjeissa hyödynnettävät materiaalit ovat sellaisia, että jokaiselta niitä luultavimminkin löytyy jo valmiina. Jokaiseen työhön on selkeät ohjeet kuvien kera. Kirjaa voi toki käyttää myös inspiraation lähteenä ja luoda itse jotakin kokonaan uutta ja erilaista. Kirjassa esiteltyjä tekniikoita voi käyttää myös muualla. Kirjassa käytettyjä työvälineitä löytyy useamman kodista, mutta jos ei niin työvälineidenkin suhteen voi käyttää luovuutta.

ROSKASTA KÄYTTÖESINEEKSI

Kertakäyttökulttuurista innovatiiviseen uusiokäyttöön

Arja Aalto-Viittala ja Anu Lahti

Minerva 2019

Luomisen ja käsillä tekemisen iloa, siitä on kyse tässä Readme.fi:n uudessa Lastenhuoneen askartelukirjassa. Selkeiden ohjeiden ja mallikuvien vuoksi kirja sopii myös vasta askarteluun ja kädentaitoihin hurahtaneelle mutta myös kokeneemmalle kädentaitajalle.

Kirja pitää sisällään niin paperiaskartelua, ompelua kuin virkkaus- ja neuleohjeita. Jokaiseen työhön on merkitty suuntaa-antava ajan ja haastavuuden määre. Osa töistä onnistuu tehtäväksi myös lasten kanssa yhdessä, kuten vaikkapa kirjanmerkin taittelu, perunapainanta, erilaiset maalattavat taulut sekä kynätelineen teko kaurapuuropaketeista. Osa töistä taas on sen verran haastavia, että vaativat aikuiseltakin hieman panostusta mutta ohjeiden avulla työt kyllä onnistuvat. Tällaisia projekteja ovat esimerkiksi kirjansidonnan avulla tehtävä valokuva-albumi, origamilinnut ja unisieppari.

Ompeluosiossa ommellaan lastenhuoneeseen viirinauha, lapselle pehmokirja, huopaporkkanoita, erilaisia pussukoita, peitto sekä tiipii. Virkaten syntyy erilaisia tyynyjä, koreja ja pehmoeläimiä.

Kirjan lopusta löytyy pieni virkkaus- ja neuleopas, joka ainakin omaan silmään vaikuttaa helpostiymmärrettävältä ja selkeältä.

Kirjan töissä on käytetty ihania PaaPii Designin kankaita ja muutoinkin värimaailma kirjan töissä on seesteisen minimalistinen. Toki jokainen kädentaitaja valitsee omanlaisensa kankaat ja kierrätyksen ollessa IN voi töissä hyödyntää teemaan sopivasti vanhat lakanat, vaatteet ja muut tekstiilit.

Lastenhuoneen askartelukirja

Paula Huvinen

Readme.fi 2019

Lokakuussa kerroin tästä tenslaitteesta ja siitä, että aloitan testijakson sen käytön suhteen. Aika menee hullua vauhtia eteenpäin ja nyt laite on ollut testissä jo kohta 4 kk. Testijakson aloitukseen liittyi monenlaisia mietintöjä sekä toiveita tuloksista. Mietinnät painottuivat lähinnä laitteen oikeaoppiseen käyttöön. Vertaistukea oli vaikea löytää, koska laite oli uusi Suomen markkinoilla. Siinä olisikin toiveen paikka, eli tuotteen markkinoijan sivuille olisi mukava saada ns. vertaistukiryhmä, josta voisi kysellä mieltä askarruttavia asioita sekä hakea kirjaimellisesti vertaistukea ja vinkkejä laitteen käyttöön. Erityisesti elektrodien asettelun suhteen olisin kaivannut apua: on vaikea hahmottaa mikä on "läppien" oikea paikka vartalolla sekä se millaiset tuntemukset ovat normaaleja ja mitkä eivät, tai mikä teho on tarpeen missäkin hoidossa. Toki Tenslaite.fi:n asiakaspalvelusta sai ohjeita sekä tämän yhteistyön yhteyshenkilö oli avuksi monissa kysymyksissäni.

Laite on kuitenkin turvallinen käyttää ja siksi päädyin kokeilemalla tutustumaan sen käyttöön ja ominaisuuksiin. Testasin laitetta pääsääntöisesti vatsalihaksiin sekä reisiin, koska ne ovat ne kohdat jotka eniten kaipaavat muokkausta sekä sisäisesti että ihon laadun suhteen. Perfect BEAUTY -laite on suunnattu kehon kiinteytykseen ja ryppyjen vähentämiseen, ja hoitoalueet ovat kasvojen lisäksi käsivarret, pohkeet, rinnat, pakarat ja lanteet. Hoito tapahtuu vartalolle asetettavien elektrodien avulla. Laitteeseen on esiasennettu kahdeksan erilaista hoito-ohjelmaa. Laite lähettää kahden tai neljän itsestään kiinnittyvän elektrodin avulla hoidettaviin lihaksiin pieniä, hellävaraisia impulsseja, jotka muistuttavat kehon omia hermoimpulsseja. Hoidon tavoitteena on kiinteyttää kehoa ja säilyttää nuorekas vaikutelma.

Hoito tuntui lihasten aktivointina, nykimisenä ja jännittymisenä/rentoutumisena. Hoidon kesto on keskimäärin 30-45 minuuttia. Hoitoja suositellaan tehtävän noin 3-4 kertaa viikossa mutta minä tein niitä päivittäin, sekä vatsa- että reisiohjelmaa, joko putkeen tai eri aikoina. Toisinaan tein myös kaksi samaa hoitoa yhteen putkeen. Kokeilin satunnaisesti hoitaa myös rintalihaksia, käsivarsia sekä kasvoja. Ongelmaksi koin kuitenkin elektrodien huonon kiinnipysymisen iholla. Laite on tarkoitettu käytettävän myös liikkuessa tai puuhastellessa jotakin pientä samalla, mutta koska läpyskät eivät pysyneet paikoillaan kunnolla niin toisinaan hoito ei onnistunut edes paikallaan istuen. Tämä ongelma on erityisesti kasvoelektrodien kanssa. Niitä en päässyt testaamaan kuin pari kertaa koska ne eivät yksinkertaisesti pysyneet ihossa kiinni. Aina kun sai toisen läpyskän kiinni niin toinen irtosi ja samalla myös laite sammui ja nollaantui. Olin aiheesta yhteyksissä sekä yhteyshenkilööni että asiakaspalveluun ja sainkin uudet kasvoelektrodit alkuperäisten tilalle mutta ongelma oli sama niidenkin kanssa. Hieman kyllä harmittaa koska olisin mielelläni testannut myös kasvohoito-ohjelmia. Myöskään vartaloelektrodit eivät kestä käytössä kovin pitkään, niiden käyttöikä on noin 12-20 käyttökertaa. Laitteen mukana tulleet vartaloläpyskät kestivät ihmeen kauan, olettaisin että pitempään kuin tuon 20 kertaa, vaikka tosin kasvatin niiden käyttöikää mm. kastelemalla vedellä ja lämmittelemällä käsin niiden tarrapintaa. Sain testijaksoani varten myös toisen erän vartaloelektrodeja ja mielestäni niiden käyttöikä oli hieman lyhempi kuin alkuperäisten. Olisi mukava saada kertakäyttöisten elektrodien tilalle jokin kestävämpi vaihtoehto mutta en vain tiedä mikä se olisi. Ehkä jonkinlainen vyön tai pannan kaltainen mekanismi olisi hyvä. Toisinaan laitoinkin elektrodien päälle joko tiukan vaatteen tai huivin joilla sain ne pysymään paremmin paikoillaan. Laitteessa on suojamekanismi, joka sammuttaa laitteen jos elektrodit irtoavat iholta, ja tästä syystä laitteen käyttö olikin toisinaan hieman (hermoja) haastavaa.

Laitteen käytöstä ei mitään merkittäviä tai näkyviä hyötyjä koitunut mutta siitä, vaikuttiko tai edesauttoiko laite lihasten muokkaantumista, on vaikea sanoa. Laite kuitenkin tuntui tehokkaalta ja olettaisin, että tämän kaltainen lihasten aktivoiminen vaikuttaisi edes jollakin tavalla niiden rakenteeseen. Rinnan alueen hoitamisen jälkeen tuntui siltä kuin ryhti olisi parantunut mutta taas käsivarsien suhteen en osaa sanoa mitään koska elektrodien kiinnittymisen kanssa oli ongelmia. Olisin kuitenkin kaivannut käsivarsienkin osalta toimivaa hoitoa, ne kun ajan myötä "alliintuvat" ikävästi. Myöskään minkäänlaista vaikutusta selluliittiin ei laitteen käytöllä ollut. Omatoimisesti kokeilin käyttää laitetta hartiakipuun vaikkei tämä laite olekaan kivunlievitykseen suunnattu, ja koinkin hoidon auttavan niskan kireyteen ja hartiajumiin.

Yhteenvetona voin sanoa, että enemmän kuin innolla testasin PerfectBeauty -laitetta, ja ikävä onkin todeta, etten saanut siitä toivomaani hyötyä ja tuloksia. Plussaa oli laitteen helppokäyttöys (kun sen oppi), patterien todella pitkä käyttöikä sekä hyvät tuntemukset siitä, että hoito vaikuttaa. Miinuksena sanottakoon tuotteen ja varaosien korkea hinta sekä elektrodien huono pitävyys iholla. Toki miinukseksi voisi laskea senkin, etten saanut sillä näkyviä tuloksia mutta toisaalta, tämä oli vain yksi käyttökokemus muiden joukossa. Se, että laite ei tuottanut hyötyä minulle, ei tarkoita sitä etteikö joku toinen voisi siitä hyötyä. Ainakin kivunlievitykseen suunnattuja tenslaitteita suositellaan nykyään melko paljon ja niistä puhutaan mediassa usein.

Lisää aiheesta aiemmassa postauksessa, ohessa linkki sinne.

Kaupallinen yhteistyö

Kivunlievitystä ilman lääkkeitä - Tenslaite.fi

Somessa.com

Käytännön harjoituksia kypsempään mieleen.

Kirja alkaa ihanan vaatimattomasti, kirjailija itse ei pidä itseään suurena tietäjänä vaan puhuu suurella vaatimattomuudella. Hän on kokenut kuitenkin tarpeelliseksi jakaa tietonsa, jotka kokee tärkeiksi ja tarpeellisiksi kertoa muille. Akong Tulku Rinpoche on saanut myös lukuisia pyyntöjä, joissa vaaditaan häntä jakamaan viisauttaan maailmalle.

Tiikeri on tässä vertauskuvana ihmisen omalle mielelle. Kuinka hallita omaa mieltä. Kirja tehtävineen opettaa meitä pysähtymään ja huomaamaan mielemme oikut. Tehtävien ja harjoitusten avulla opimme hallitsemaan mieltämme jotta voimme eheytyä ja löytää voimamme, onnemme ja ennen kaikkea rauhan.

Kirjan opetukset sopivat kaikille, jotka tuntevat kärsivänsä. Kärsimystä on monenlaista mutta ainut tehokas tapa vapauttaa itsemme olemassaolon tuskasta on hyväksyttävä olemassaolo sellaisena kuin se on. Se taas tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että on lopetettava vertailu ja ainainen ajattelu, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Jos pystymme hellittämään haluistamme, tuskan taakka putoaa harteiltamme.

Toinen tärkeä asia mitä tämä kirja meille opettaa on myötätunnon tärkeys ja merkitys. Kun opimme antamaan itsellemme armoa ja arvoa, myötätuntomme itseämme kohtaan kasvaa. Ja kun pystymme olemaan myötätuntoisia itsellemme, pystymme tuntemaan sitä myös muita ihmisiä, eläimiä ja maailmaa kohtaan. Myötätunnon avulla opimme ottamaan muut huomioon ja olemaan hyödyksi kaikille, pitäen samalla huolta myös itsestämme.

Kirjan harjoitusosio koostuu käytännön harjoituksista mielen kehittämiseksi. Harjoitusosio koostuu harjoitussarjoista, jotka auttavat meitä muuttumaan viisaammiksi ja myötätuntoisemmiksi. Harjoitusten avulla pyritään luomaan tilaa, joka antaa meille enemmän kykyä ymmärtää vaikeita tilanteita ja opettaa selviytymään niistä. Kirjassa olevat harjoitukset ovat melko laajamittaisia ja kyse on pitkäkestoisesta toiminnasta, silti kirjan kirjoittaja painottaa, että vähempikin aika harjoitusten tekoon riittää koska se on parempi kuin olla tekemättä niitä kokonaan. Mutta toiveena on, että löytäisimme vaaditun ajan ja paikan näille harjoituksille koska se on lopulta pieni hinta siitä mitä tulemme tehtävien kautta saavuttamaan.

Alussa mainitsemani vaatimattomuus - ja kirjassa lisäksi havaittava maanläheinen lempeys - muuttuu kirjan loppua kohden vaativampaan suuntaan, tehtävien ja harjoitusten arvoa painotetaan voimakkaasti. Sävymuutosta voisi kuvailla vaikkapa luennolla, johon osallistuessasi tunnet selviäväsi siitä kevyesti ilman suurempaa panostusta kunnes tulee ohjaaja joka tiputtaa sinut kovaa ja kolisten olettamuksistasi takaisin maanpinnalle. Egolle ei ole sijaa.

Kuinka tiikeri kesytetään
- Käytännön harjoituksia kypsempään mieleen
Rinpoche, Akong Tulku
Basam Books

http://www.kustannusmakela.fi/app/product/view/-/id/1230

Maaliskuu menossa ja kylmiä kelejä piisaa. Välillä tuossa jo ehti ihastella lumettomia teitä ja maan näkymistä mutta eipä siitä kauan ehtinyt nauttia. Lunta tuli melkein heti päälle ja taas on pakkaslukemat nousseet lähelle pariakymmentäkin astetta, ainakin öisin. Tällainen vilukissa ei kylmästä piittaa. Istuisin mieluusti lapaset kädessä sisälläkin mutta töiden tekeminen on vaikeaa tumput kädessä. Nytkin tässä kirjoitellessani sormeni ovat ihan jäässä ja nenä vuotaa vaikka ihan suht terve pitäisin olla.

Yksi talven iloista on silti kauniit lapaset, ja niitä meillä onkin riittämiin, kiitos anopin. Lapasia on ehkä enemmän kuin ehditään käyttämään mutta toisaalta on kivaa vaihdella eri kuosisia lapasia vaikka päivittäin. Kirjolapaset ovat mieleeni vaikka yksinkertaisetkin mallit ovat kauniita, varsinkin jos niissä on jokin juju.

Kustannus Mäkelän ihana neulemallikirja Kirjoneuleita pakkaspäiviin sisältää malleja ja ohjeita lapasiin, sukkiin ja myssyihin. Kirjoneulemallien suunnittelu on kyllä varsinainen taidonnäyte. Se saa aina ihmettelemään miten joku saa silmukoilla "maalattua" niin aidonnäköisiä kuvia. Näitä malleja kun katsoo kaukaa ei välttämättä edes tajua katsovansa neulottua pintaa.

Mallien takaa löytyy neulepiireissä nimimerkillä JennyPenny tunnettu mallisuunnittelija, oikealta nimeltään Jenny Alderbrant. Hän tuntuu ammentavan inspiraationsa luonnosta: eläimistä ja kasveista, mutta kuvioissa näkyy myös vivahteita kulttuurihistoriasta.

Kirjan ohjeilla tehdyt ketut löytyvät myös meidän lapaskorista. Muita kirjan malleja koristavat hevoset, perhoset, etanat, kissat, kukkaset, kiemurat ja tähdet. Värejä on käytetty kauniisti mutta kuka kieltää kokeilemasta omia väriyhdistelmiä. Kauniin mallin löydyttyä ei kannata antaa uupuvien värien estää ryhtymästä työhön. Kirjasta löytyy ohjeet 25 malliin/työhön.

Kirjoneuleita pakkaspäiviin

Lämpimiä lapasia, sukkia ja myssyjä

Jenny Alderbrant

Kustannus Mäkelä 10/2018

Kiitos inspiraatiosta, Marita Eriksson! Oma inspiraatio ja into luoviin juttuihin, oli ne sitten ruokaan tai kädentaitoihin liittyviä, ovat olleet hukassa viimeisen vuoden. Kulunut vuosi on mennyt kuin sumussa ja tekemisen ilo on ollut kateissa. Samantyylistä tunnelmaa oli kyllä ilmassa jo aiemmin mutta jos blogin postausten lukumäärää katsoo niin selkeä ero entiseen on havaittavissa. Se on surullista sillä rakastan käsillä tekemistä - askartelua, käsitöitä, nikkarointia ja ruoanlaittoa. Yritän silti olla syyllistämästä itseäni, yritän antaa aikaa ja välttää stressaamista blogin sisällön lukumääristä tai seuraajatilastoista somessa. Ne on kuitenkin vain lukuja virtuaalimaailmassa. Jos netti joku päivä kaatuisi, jokainen sometyyppi tipahtaisi tyhjän päälle samalle viivalle. Siinä onkin ihan ajattelemisen arvoinen asia. Some on ehkä nykyajan pahin masennuksen ja ahdistuksen aiheuttaja, ainakin niille jotka sitä käyttävät.

Mutta nyt ei ollut kyse somesta vaan tästä kirjasta, Ruokaan rakastunut. Kirja täynnä todella kauniita ruokakuvia, niin selkeitä, puhdaslinjaisia ja ruokahalua lisääviä. Millähän kamera(kalusto)lla nämä on otettu. Visuaalisuus kiinnostaa kovasti koska rakastan itsekin valokuvaamista ja ruokakuvien ottamista. Erilaisilla taustoilla ja kuvausrekvisiitoilla saa ihan uusia sfäärejä ruokakuviin. Ruokakuvia voidaan myös somistaa erilaisilla jutuilla, mm. paperikoristeilla ja oikeilla kukilla.

Helppoa ja hyvää, hauskaa ja kaunista, siinä on kirjan reseptien ydinajatus. Kirjan ruokaohjeet ovat pääsääntöisesti vegaanisia ja gluteenittomia. Ohjeita löytyy oikeastaan kaikkeen muuhun kuin varsinaisiin lämpöisiin aterioihin lounasta tai päivällistä ajatellen. Tuorepuuroja, gluteenittomia puuroja, chiavanukasta ja granolaa. Makeannälkään raakakakkuja, suklaadonitseja, vohveleita, piiraita ja cookie dough -tryffeleitä. Välipalaksi erilaisia (ja kauniisti koristeltuja) herkkukulhoja, smoothieita, rusinapirtelöä ja kurpitsalattea. Suolaiseen nälkään vegaanista "tonnikala" toastia, tofuranskiksia, pizzavohveleita, sosekeittoa ja vegaanista Caesar-salaattia. Lisäksi kirjan lopusta löytyy muutamia ruokamuisto-reseptejä kirjan kirjoittajan elämästä.

Kirjan resepteissä iloitellaan värikkyydellä ja makunautinnoilla. Kaunis ruoka-annos nostattaa veden kielelle paljon helpommin kuin sinne tänne lätkäisty ruoka lautasen reunamilla. Itse käytän kirjaa ehkä eniten inspiraationa omiin kokkailuihini ja motivaation lähteenä alkuun pääsemisessä. En noudata mitään tiettyä ruokavaliota enkä halua asettaa itseäni mihinkään tiettyyn tarkkaan lokeroon, mutta tykkään ottaa vaikutteita monista jutuista ja yhdistellä niistä omia versioita. Kokeilen mielelläni uusia tuotteita ja ohjeita. Mutta mitä tulee raakakakkuihin ja kaikettomiin resepteihin niin moni jää kokeilematta ihan sen takia, että raaka-aineet niihin on älyttömän kalliita. Varsinkin raakakakuissa pähkinöitä käytetään todella paljon ja niiden kilohinta on pilvissä. Toisekseen pähkinät eivät oikein sovi vatsalleni vaan hyvänolon sijaan tulee tukala olo. Siitäkin huolimatta olen innokas maistelemaan toisten tekemiä herkkuja koska ei pieni pala vatsaa kaada.

Maitotuotteita suosiva voi käyttää kirjan reseptien makuyhdistelmiä omissa tuotoksissaan. Itsekin olen vielä vannoutunut täysmaidon, kerman ja voin suosija, ihan jo siitä syystä, että ne ovat kasvisvaihtoehtoja prosessoimattomampia vaihtoehtoja, Keijulevitteet eivät vain anna tarpeeksi hyvää makua. Eläinkunnantuotteita käytettäessä toki yksi tärkeä asia ja ainakin toive olisi, että ne on tuotettu eläintä kunnioittaen.

Kirjan ohjeista mieleen jäivät erityisesti maukas sosekeitto, mokkasmoothie, mango-maapähkinävoi-smoothie bowl, porkkanakakkupuuro ja karamellibanaanit, syntisen hyvä suklaagranola ja kostea browniekakku. Näistä täytyy ainakin jotakin kokeilla mahdollisimman pian! Ja kokeilemisen jälkeen jakaa kuva somessa hästäkilläruokaanrakastunut.

Ruokaan rakastunut

Värikkäitä keittiötarinoita

Marita Eriksson

Fitra 2019

Tuli kaalinhimo. Ja oli tarve saada käyttöön kuivakaapin ryynit, joita on kertynyt luvattoman paljon. Puuroonhan ne menisivät kivuttomasti mutta kun meillä ei oikein puuroa syödä, paitsi neljävee toisinaan.

Kaali on hyvää ja terveellistä. Himoitsen myös äidin tekemiä kaalikääryleitä, mutta kun äiti ei ole enää täällä keskuudessamme maan päällä niin niitä on opeteltava tekemään itse. En tiedä koska uskaltaisin kokeilla. Tuskin se mikään vaikea juttu silti on, ainut mikä saattaa tuottaa ongelmaa on kaalin keittäminen.

Kaalilaatikkoakin tulee tehtyä todella harvoin. Sitä pitäytyy niissä perusruokakuvioissa viikosta toiseen vaikka monia muitakin helppoja ohjeita olisi olemassa. Kiirekään ei arkeamme ahdista joten senkään syyksi ei voi asiaa laittaa.

Kaalilaatikon tekoon menee reilu tunti kaikkineen. Ohrasuurimoiden keittoon menee ehkä eniten aikaa mutta siinä samalla voi paistaa sipulin ja jauhelihan sekä kuulottaa kaalin. Kaalilaatikkoon voi helposti ujuttaa myös muita makuja ja raaka-aineita kuten porkkanaa ja muita juureksia. Sekaan sopii myös viherjauheet kuten kuivattu nokkonen ja vuohenputki, niitä laitoin itsekin.

ohrasuurimot, kaali, jauheliha, viherjauhe

Liha-kaalilaatikko

3 dl ohrasuurimoita

1 kasvisliemikuutio

1 1/2 l vettä

Keitä ohrasuurimot ohjeiden mukaan kypsiksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä.

400 g jauhelihaa

1 iso sipuli

3 valkosipulinkynttä

4 porkkanaa raasteena/suikaleina

kourallinen viherjauhetta (sis. nokkosta ja vuohenputkea)

reilusti mustapippuria

merisuolaa

loraus siirappia

n. 500 g valkokaalia

merisuolaa

loraus siirappia

mustapippuria

kasvisliemi

n. 7 dl vettä

1 kasvisliemikuutio

Ruskista jauheliha ja kuutioitu sipuli ja valkosipulit. Lisää joukkoon porkkanaraaste ja mausteet. Viherjauheen voi jättää pois jos sellaista ei ole saatavilla. Oman viherjauheeni olen tehnyt itse kesällä keräämistäni nokkosista ja vuohenputken lehdistä.

Kuullota kaali paistinpannulla ja mausta.

Sekoita keskenään keitetyt ohrasuurimot, jauhelihaseos ja kaali sekä kasvisliemi ja laita seos kahteen uunivuokaan. Paista vuokia 175*asteisessa uunissa noin 30 minuuttia tai kunnes laatikko on saanut väriä.

Tykkään syödä kaalilaatikon sellaisenaan ilman lisukkeita mutta tällä kertaa lisänä oli lapsia varten paistetut yrttipatongit. Kaalilaatikon kanssa sopii hyvin myös puolukkasurvos.

Värikästä ruokaa. Minulla on jokin outo tarve saada kokeilla normaalista poikkeavia juttuja, ainakin keittiössä. Superfoodit, villiyrtit, luonnonmukaiset väriaineet, ja monet muut - jonkun silmään - erikoisuudet on tullut kokeiltua. Näissä yhdistyy aistien ilottelun lisäksi myös terveellisyys. Ja lasten saannin myötä on ollut vielä hauskempaa ns. luvan kanssa iloitella hassuilla sateenkaaren värisillä herkuilla. Moni aikuinen saattaa jättää värikkäät sortit ottamatta mutta se on niiden häpeä. Pientä pilkettä pitää aina edes vähän olla silmäkulmassa. Se ei tapa, vaan se vahvistaa. Kirjaimellisesti. Esimerkiksi näissä käyttämäni sinihernejauhe on oikea terveystuote. Siniherne on pullollaan antioksidantteja ja sen ravintorikkaus hoitaa niin ihoa, hiuksia kuin silmiäkin.

Leivoin ihan tavallisen sämpylätaikinan johon lisäsin kourallisen kurpitsansiemeniä ja 2 tl sinihernejauhetta. Makua siniherne ei juurikaan anna, mutta kivoja värejä sitäkin enemmän. Sinihernettä käytetään useimmiten teessä ja muissa juomissa ja siinä on sellainen hauska ominaisuus, että sitruunan avulla se muuttaa väriä sinisestä purppuraan. Kannattaa kokeilla!

Somessa.comin kautta teen jonkin verran kaupallisia yhteistöitä. Tässä testissä on Jävla Sås Bolagin kastikkeet. Sain testiin neljä pikkupulloa erilaisia kastikkeita kuten ketsuppia, BBQ-kastiketta ja kalakastiketta, sekä lisäksi riistalle sopivaa Skutsi Sås -marinadin. Muut vaihtoehdot löytyvättäältä. Kaikki muut on testattu paitsi kalakastike. Kala on niin kallista, ettei sitä tule ostettua juuri koskaan nykyään. Riistakin tosin on tyyristä, mutta anopilta ollaan saatu silloin tällöin pari palaa hirvenlihaa. Aitoja makuja ilman lisäaineita - tärkeitä ominaisuuksia minulle. Miksi lisätä mausteseoksiin turhuuksia kun aidoistakin mauista saa luotua toimivia sekoituksia. Hieman liian pieniä nuo pullot kyllä ovat, vaikkakin todella hurmaavia. Tykkään tuotepakkauksista, jotka voi uusiokäyttää sen jälkeen kun niiden alkuperäinen sisältö on loppunut. Nämä lasiset pullot sopivat vaikka juomapulloiksi metsäretkille.

Siniset sämpylät

Taikinan juuri:

2 1/2 dl vettä (n. 42*asteista kuivahiivan kanssa)

1 pss kuivahiivaa

2 1/2 dl sämpyläjauhoja

1 tl sokeria

Lisäksi:

n. 1 tl suolaa

n.2 1/2 dl sämpyläjauhoja

n. 1/2 dl kurpitsansiemeniä

2 tl sinihernejauhetta

1/4 dl oliiviöljyä

Tällä kertaa tein sämpylät hampurilaisia varten. Täytteeksi laitoin paistettua pekonia, mozzarellaa, (hapan)kaalia ja Jävla Sås Bolagin ketsuppia ja BBQ-kastiketta.

Paistoin sämpylänpuolikkaita ja mozzarellaviipaleita pekonirasvassa ennen hampurilaisten kokoamista. Sitten vain ääntä kohti ja nauttimaan. Kivaa rapeutta sämpylänpuolikkaisiin saa myös leivänpaahtimessa paahdettaessa, silloin vältytään turhalta rasvaisuudelta.

Yhteistyössä Jävla Sås Bolag

Somessa.com

Röyhkeyskoulu

Pelkän nimen perusteella ei ehkä ihan avaudu kirjan sisältö. Se voi jopa hieman hämmentää. Itsellänikin taisi olla ennakkokäsityksiä kirjan suhteen mutta mieleni muuttui heti alkumetreillä. Huumorilla kuorrutettua painavaa sanaa naiseudesta yhteiskunnassa. Heti tulee mieleen ainakin yksi sielunsisko jolle tätä voisin suositella.

Kirjan sisältö kiteytettynä on se, että naisten ei tarvitse jäädä miesten varjoon - tasa-arvo kunniaan! - ja se, että itsensä lyttääminen ja aliarvioiminen on turhaa. Naisten tulee oppia pitämään puolensa, toisia kunnioittaen. Röyhkeyskoulussa puhutaan feminismistä, mitä se on ja mitä se ei ole. Kirjassa puhutaan myös erilaisista syndroomista kuten kiltintytönsyndrooma ja huijarisyndrooma. Ensimmäinen näistä on terminä tuttu mutta en ole osannut ajatella itseäni tuohon lokeroon. Löysin kuitenkin viitteitä sieltä itseeni, vaikka eniten sovin tuohon huijarikoteloon. Termistä kalskahtaa hieman outo fiilis, koska sanasta 'huijari' tulee oikeastaan mieleen vain, no, huijari. Wikipediaa lainatakseni:

Huijarisyndroomaksi kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta. Huijarisyndroomasta kärsivä on vakuuttunut olevansa huijari ja että hänen saavutuksensa ovat ainoastaan hyvän onnen tai ajoituksen tulosta, tai että hän on vain harhauttanut muut luulemaan itseään todellista kyvykkäämmäksi.

Niin totta. Tuon tunnistan kyllä ihan satasella itsestäni. Koskaan en ole tyytyväinen ja aina pelkään tuottavani pettymyksiä tai ainakin ajattelen olevani epäkelpo vaikka osaisin asiani miten hyvin. Tähän saumaan röyhkeyskoulun tehtävät ja harjoitukset ovat kyllä paikallaan. Näistä tuntemuksista on syytä päästä eroon, koska mitään hyötyähän tällaisista virheajatuksista ei itselleen ole.

Röyhkeyskoulussa opitaan tunnistamaan omia vahvuuksiaan, omia halujaan ja vahvistamaan omaa persoonallisuuttaan ilman turhaa nöyristelyä. Kirja suosittelee jokaista naista hankkimaan itselleen vertaistukea eli asennemuijakaverin. Tärkeää on myös työelämää ajatellen oppia verkostoitumaan ja arvottamaan oman osaamisensa sille kuuluvalle tasolle.

Selkeä argumentointi, itsensä ilmaisu, eleet, olemus ja kehon asento ovat tärkeitä asioita oppia. Ja lopuksi, muista empatian tärkeys niin itseä kuin muita kohtaan. Älä tee hätiköityjä johtopäätöksiä toisten suhteen äläkä aliarvioi kanssakulkijoittesi sanomisia, sillä tapa millä vastaat esimerkiksi saamiisi kehuihin voi kuulostaa kurjalta kehun antajan korvissa.

Siis nainen, arvosta itseäsi, älä anna kenenkään jyrätä ylitsesi, pidä lippu korkealla ja nauti naiseudestasi ilman minkään sortin epäilyksiä saati syyllisyyttä siitä, että sinä olet sinä.

Jenni Janakka

Röyhkeyskoulu

Tuuma kustannus 2019

Jenni Janakka on kirjoittaja, kolumnisti ja puhetaiteilija. Hän on aloittanut uransa näyttelijänä ja sitä kautta tutustunut stereotypioihin ja niihin erilaisiin rooleihin, joita kukin voi elämässään kohdata. Kiinnostus tiedettä kohtaan vei Jennin käsikirjoittamaan huippusuosittua Hyvät ja huonot uutiset -tv-ohjelmaa. Röyhkeyskoulu syntyi syksyllä 2017 ja sai heti osakseen suurta kiinnostusta. Janakka on järjestänyt useita Röyhkeyskouluja eri puolella Suomea, ja jokainen niistä on ollut viimeistä penkkiä myöten täynnä. (Tuuma)

Jo pienestä tytöstä asti olen ollut kiinnostunut luonnosta ja villiyrteistä. Tosin ei niitä silloin villiyrteiksi kutsuttu. Tiesin vain, että ketunleipiä voi syödä, pihkasta voi tehdä purkkaa ja koivunlehdet auttavat virtsavaivoihin. Nyt kun mietin mistä tuon kaiken silloin opin niin en osaa tarkasti sanoa. Ehkä oppi tuli osittain ainakin perintötietona äidin äidiltäni jota en ikävä kyllä koskaan saanut tavata. Äitini vain useasti sanoi, että mumma olisi tykännyt minusta kun olen tällainen luonnonlapsi, kasveista kiinnostunut ja kasvien hyötykäytöstä.

Mitä isommaksi kasvoin sitä enemmän olin kiinnostunut mm. luonnonmukaisesta parantamisesta ja kasvien hyötykäytöstä erilaisiin vaivoihin sekä terveydenhoitoon ylipäänsä. Keräilin kukkia, kasveja, siemeniä ja kuusenkerkkiä talven varalle ja seuraavaa kevättä varten. Viime vuosien ajan olen myös laajemmin keräillyt villiyrttejä ja käyttänyt niitä sekä ravinnoksi että terveydenhoitoon kuivattuina ja tuoreeltaan. Olen haalinut alan kirjallisuutta hyllyyni jotta voin aina tilanteen tullen etsiä apua kulloiseenkin tilanteeseen. Kaapeistani löytyy kuivattuina mm. siankärsämöä, nokkosta, vadelmaa ja vuohenputkea.

Ravinto- ja rohtokäytön ohella olen ollut kiinnostunut myös kasvien maagisesta puolesta. Kasvejahan kun on käytetty maagisiin tarkoituksiin jo vuosisatoja. Tunnistan itsessäni vihreän noidan piirteitä ja juuri siksi magia onkin kiinnostanut aina, mutta vain valkoinen, hyväntahtoinen, magia. Tämä Sinikka Piipon kirja Kasvien maaginen maailma onkin hyvä lisä vihreän noidan kirjahyllyyn.

Kasvit voivat ravintokäytön lisäksi vaikuttaa myös mieleen ja kehoon. Niillä voidaan hoitaa mm. unettomuutta, flunssaa, ruoansulatusongelmia, iho-ongelmia, päänsärkyä, korkeaa verenpainetta ja aineenvaihduntaongelmia. Ja tässä on vasta murto-osa kaikista olemassaolevista hyötykäytöistä. Terveydenhoidon lisäksi kasveilla voidaan vaikuttaa rakkauselämään, kasveilla voidaan suojata niin itseä, perhettä kuin kotia, kasveilla voidaan ennustaa ja niiden avulla voidaan vahvistaa paranormaaleja kykyjä.

Tähän kirjaan on valittu 110 kasvilajia ja -sukua, jotka edustavat monia maagisia suuntauksia ja käyttötapoja. Kasvit on otsikoitu mm. suojelun, rakkauden, vaurauden, meditoinnin, ennustamisen, terveyden, säämagian ja unien alle. Kustakin kasvista kerrotaan teemat joihin kasvi liittyy, astrologiset piirteet ja elementit. Lisäksi kerrotaan tarkemmat biologiset ominaisuudet, tietoa viljelystä, historiasta, myyteistä sekä miten kasvia käytetään taioissa, paranormaalien kykyjen edesauttamisessa, ennustamisessa, rakkaudessa, suojelussa, tunteidenhallinnassa, terveydenhoidossa ja rohdoissa. Huomiona myös varoitukset.

Kasvien maaginen maailma on kiehtova ja kattava teos, josta löytyy runsaasti mielenkiintoista tietoa kasvien lisäksi myös kasvimaailman filosofiasta, astrologiasta, jumalista ja jumalattarista, noitien almanakasta, puutarha-, kynttilä- ja värimagioista ja käytännön magiasta alttareineen ja loitsuineen.

Vadelmia syömällä saa elämäänsä lisää iloa ja lapsenmielisyyttä.

Nokkonen opettaa muutoksen läksyn. Kantamalla nokkosta siankärsämön kanssa kaikki pelot kaikkoavat. Omenat parantavat mielialaa ja tuovat onnellisuutta. Sipulien syönti lisää fyysistä voimaa. Kielot houkuttelevat keijuja ja tuovat onnea rakkaudessa. Sellerinsiemenet ruoassa vahvistavat psyykkistä tietoisuutta. Orvokkikylpy poistaa stressiä ja tuo lempeää tyyneyttä. Punajuurten syöminen pidentää ikää ja raparperi nostaa energiaa juurichakrasta ylöspäin saaden ymmärtämään seksuaalisuuttaan paremmin.

Kasvien maaginen maailma

Sinikka Piippo

Tammi 2019

*kaupallinen yhteistyö*

Kauniita unia, oman kullan kuvia.

Meillä tuohon rimpsuun on lisätty kaikki rakkaat, ihmiset ja eläimet, jotka luotamme ovat poistuneet. Tietyt samat jutut toistuvat lastemme nukkumaanmenorituaaleissa, ne rauhoittaa ja luovat turvaa. Onneksi nukahtavat nykyään taas suhteellisen hyvin. Toisin kuin minä.

Olen kärsinyt unettomuudesta pitkään. Unirytmini on muutoinkin ollut vaihtelevainen. Lasten saannin jälkeen unet ovat jääneet vähemmälle ja olen tietoisestikin ottanut sen oman aikani yön tunneista ja se on ollut ihan OK. Koska opin nukkumaan vähemmällä tuntimäärällä, oli ihan luonnollista napata pari tuntia nukkumisesta omiin puuhasteluihin. Yöllä on mukavan rauhallista, ja saa tehdä häiriöttä omia, itselle tärkeitä juttuja.

Asiat kuitenkin muuttuivat vuosi sitten kun äitini yllättäen menehtyi. Pari viikkoa sen jälkeen menetin myös isäni. Kaikki meni kuin sumussa, tähän päivään asti ja varmasti vielä pitkään tämän hetken jälkeenkin. Shokkitila tuntuu jääneen päälle. Elämä tuntuu aika toivottomalta toisinaan, ja voimat ovat vähissä. Aluksi pystyin nukkumaan ihan hyvin, vaikka monet varoittelivatkin, että unen laatu saattaa kärsiä.

Alkuviikkojen jälkeen aloin kuitenkin kärsiä uniongelmista. En saanutkaan enää unta. Valvoin sängyssä pyörien koko yön ja aamulla tuntui, etten ollut nukkunut koko yönä yhtään vaikka todellisuudessa olin kai torkahdellut satunnaisesti.

Aloin pelätä nukkumaan menemistä koska pelkäsin etten saa kuitenkaan unen päästä kiinni. Ja sängyssä unta odotellessani pääni täyttyi isään ja äitiin liittyvistä asioista. Olin muutenkin, ja olen edelleenkin, tunnelukossa ja se osaltaan myös pahensi asiaa. Päivät kuluivat arkiaskareissa ja asioitten hoitamisissa eikä silloin suru päässyt nousemaan niin vahvana pintaan. Mutta kun yö koitti ja makasin sängyssä niin silmissä alkoi vilahdella kuolemaan ja hautajaisiin liittyviä mielikuvia. Yleensä juuri sillä hetkellä kun olin saamassa unen päästä kiinni. Ja tietäähän sen, siinä samalla uni livahtaa otteestani.

Koska nukahtaminen oli vaikeaa ja koko yö käsitteenä alkoi pelottaa, niin päädyin valvomaan öisin niin pitkään kunnes väsymys alkaisi painaa silmäluomia. Ensin valvoin kahteen, sitten kolmeen ja lopulta aamuneljään. Olin silloin vielä kotiäitinä ja se mahdollisti sen, että saatoin nukkua yhdeksään tai kymmeneen aamulla. Onneksi. Olen muutenkin enemmän yöihminen kuin aamuvirkku, mutta se ettei uni tule on kamalaa. Tykkään nukkumisesta. Tai tykkäsin.

Lopulta mieheni osti minulle kaupan unilääkkeitä, melatoniinia. Sitäkin silti pelkäsin ottaa, koska en halunnut jäädä koukkuun. Eihän se oikeasti mitään vaarallista ainetta ole, mutta silti. Kokeilin myös erilaisia energiahoitoja ja meditaatiota. Mutta mistään ei oikein ollut apua, ei kunnolla. Yleensä energiahoitoja tehdessäni nukahdan mutta nyt kärsin sen verran mittavasta uniongelmasta etteivät nekään enää auttaneet.

Sittemmin löysin Somessa.comista yhteistyömahdollisuuden jossa etsittiin uniongelmista kärsiviä ihmisiä. Laitoin sinne heti viestin, että tahdon päästä testaamaan, ihan mitä tahansa, joka auttaisi tähän kamalaan tilanteeseeni. Sain vastauksen heti ja ohjeet miten päästä uniohjelmaan mukaan. Olin silti samalla hieman skeptinen, että tuskin tästäkään on minulle mitään apua. Klikkasin silti itseni sisään ohjelman verkkosivuille ja tutustuin uniohjelman"tehtäviin". Tämä superhelpoksi kutsuttu unikoulu on jaksotettu kuuteen viikkoon, joina jokaisena opetellaan tietty harjoitus nukahtamiseen. Harjoitukset ovat todella lyhyitä, muutaman minuutin pituisia, hengitysharjoituksia. Harjoitukset ovat peräisin Medijoogasta ja ne ovat rentouttavia ja rauhoittavia.

Oikeasti, usko tai älä, mutta tämä todellakin auttoi! Jo ensimmäisen viikon harjoitus auttoi minua nukahtamaan niin hyvin, etten oikeastaan unikoulun muita harjoituksia ole edes tarvinnut. Ja se on ihan OK. Ei ole pakko tehdä jokaista harjoitusta, varsinkaan jos jostakusta löytyy heti apu.

On ihan mahtavaa kun voi jälleen nukkua! Tätä mielessä tehtävää harjoitusta, jossa lasketaan tietyllä tavalla numeroita sisään- ja uloshengityksen tahdissa, apuna käyttäen nukahdan nykyään jo alle vartissa. Ihan huippua! En tarvitse enää edes unilääkkeitä. Enää en pelkää mennä nukkumaan ja oikeasti jopa innolla toisinaan odotan nukkumaanmenoa koska tiedän, ettei nukahtamista tarvi enää stressata.

Nyt jälkeenpäin tuntuu jopa huvittavalta miten pienestä jutusta apu löytyikään. En olisi ikinä uskonut, että tällaisella pienellä muutoksella voi olla näin valtava apu ja merkitys elämälleni. Olen vastaavia mielenharjoituksia kokeillut ennenkin mutta en ole saanut niistä vastaavaa hyötyä. Todellakin, koko sydämestäni ja lämmöllä voin suositella kaikille, jotka kärsivät uniongelmista, tätä älyttömän helppoa tapaa saada jälleen unen päästä kiinni.

Olen erittäin kiitollinen unikoulun Johnnylle tästä yhteistyömahdollisuudesta. Uni on parasta lääkettä. Nukkuessa saa kelattua päivän asioita syvällisemmin ja nukkuminen antaa voimaa ja auttaa jaksamaan arjessa.

Kauniita unia!

Kaupallinen yhteistyö

somnskolan.fi

somessa.com

Herkäksi syntynyt on kirja erityisherkkyydestä kahden erilaisen naisen silmin. Nämä naiset, prinsessa Märtha Louise ja Elisabeth Nordeng, kertovat omin sanoin ja maanläheisesti miten erityisherkkyys näkyy heidän arjessaan, elämässään ja millaista on olla erityisherkkä.

Termi 'erityisherkkä' nostattaa toisinaan omat karvanikin pystyyn vaikka 90 prosenttisesti uskonkin olevani juuri sellainen. En vain pidä siitä, että jokin sana tai termi nostetaan yhtäkkiä esille ja väen vängällä tungetaan kaikki mahdolliset jutut ja piirteet sen alle. Usein erityisherkkyyteen sanana liitetään kielteisiä ilmauksia kuten yliherkkä, neuroottinen, herkkähipiäinen tai erilainen. Sen sijaan herkkyys kannattaisi nähdä voimavarana, koska juuri sellaisena erityisherkkyys parhaimmillaan on. Se on hyvää eläytymiskykyä, empatiaa, huomaavaisuutta, läsnäoloa, hyvää mielikuvitusta ja avoimuutta.

Kirja toimii enemmänkin vertaistukena kuin ns. itsehoito-oppaana. Kirjasta on hyötyä niin erityisherkille kuin erityisherkkien läheisille. Ehkäpä näiden naisten kokemukset ja ajatukset saavat sinutkin huomaamaan, että sinä tai läheisesi onkin ihan "normaali" mutta että aistit vain ovat enemmän auki kuin muilla.

Erityisherkkä kokee maailman kokoajan 3D:nä. Hän tuntee, aistii, näkee, kokee kaiken paljon laaemmassa skaalassa kuin ns. normaali ihminen. Huomaan monia piirteitä, jotka sopivat myös minuun. Olen aina ollut jotenkin erilainen kuin muut, ja olen miettinyt sille syytä. Syyllisyydentunne ja omantunnon kolkutukset ovat turhankin tuttuja meille. Kirjassa on runsaasti viitteitä erilaisiin tutkimuksiin, kirjallisuuteen ja henkilökuviin, joissa aihetta käsitellään tarkemmin.

Mm. Elaine N. Aronin kirjat ovat runsaasti esillä. Kaikki hänen EHS-kirjat löytyvät meidänkin kirjahyllystä. En vain jaksanut tehdä niitä testejä koska ahdistuin kirjojen laajuudesta, liian paljon pientä tekstiä liian isossa kirjassa. Tämä Herkäksi syntynyt taas on kevyttä luettavaa ja helposti sisäistettävää tekstiä. Sain tästä kirjasta paljon vertaistukea ja käytännön esimerkkejä, jotka pystyin yhdistämään itseeni. Olen samanlainen pohtija ja stressaaja kuin Märtha ja Elisabeth. Usein mietin, että ajattelevatko muut ihmiset lainkaan niin paljon kuin mitä itse ajattelen. Olen jatkuvassa ajatusten tykitysvirrassa ja sekunneissa olen siirtynyt aiheesta A aiheeseen K huomaamatta edes miten päädyin sinne asti. Olen myös usein todella ahdistunut tietämättä siihen syytä. Olen tietoisesti alkanut purkaa näitä tällaisia tilanteita sekä mielenkiinnosta että oman hyvinvointini takia. Usein en ole löytänyt syytä ahdistukselleni, olen ehkä murehtinut jotakin asiaa liikaa tai keksinyt mielessäni asioille syitä ja seuraamuksia. Inhoan sitä, että ajattelen kaikkea ihan liikaa, sitä että jään miettimään ja murehtimaan toisen sanomisia ja sitä oliko tämän sanomalla jokin piilomerkitys. Saatan olla tällaisissa ajatustunnelmissa useita päiviä, ja se taas lisää ahdistuksen tunteita. Ja jos minulle tapahtuu jotakin kiusallista, tai sanon tai teen jotakin mikä kaduttaa, ajattelen itseni uuvuuksiin näiden asioiden parissa. Olisi hyödyllistä oppia päästämään irti turhista ajatuksista ja tuntemuksista, joista osa saattaa hyvinkin olla toisilta napattuja. Erityisesti Märthan ajatukset kiinnostavat, koska itse olen toisinaan haaveillut somen parissa työskentelystä mutta toisaalta taas olen todella huono vastaanottamaan muita kuin positiivisia kommentteja. Lähtökohtaisesti kaikki kehitysideat ja ikävät kommentit jättävät minuun pysyvän jäljen ja ajattelen samantien olevani epäonnistunut, kaikella mahdollisella tavalla.

Tämän kirjan lopusta löytyy muutama meditaatioharjoitus joiden avulla voit kokeilla turhien murheiden ja toisten energioiden irtipäästämistä. Erityisherkkä kun on kuin kärpäspaperi, kaikki asiat ja energiat jäävät erityisherkkään kiinni kuin kärpäset tarraan.

Herkäksi syntynyt

Prinsessa Märtha Louise, Elisabeth Nordeng

Otava 2018

Etsiessäni helppoja käsityö- ja askarteluideoita langoista, törmäsin sattumalta näihin lankalintuihin. Pinterestistä löytyi useampi malli kyseisiin tirppoihin ja itselleni helpoiten ymmärrettävin ohje on tämä kuvamuodossa oleva mallinnos. Lintu muotoutuu kolmesta pienestä lankanipusta, jotka sidotaan puolin ja toisin kiinni langanpätkillä. Linnun voi tehdä yksivärisenäkin mutta parhaiten sen muoto tulee esiin käyttämällä kolmea eriväristä lankaa.

Nämä syntyy muutamassa minuutissa ja näihin on hyvä käyttää esimerkiksi kaikki lankojen loput ja pienet minikerät joista ei enää muuta iloa ole. Linnuille voisi liimata silmät vaikka helmistä ja tehdä nokan paperista, mutta itse en niitä lähtenyt liimailemaan näihin omiin lintuihini. Minusta nämä riittävät ihan hyvin tällaisenaankin, ainakin omaan silmään ovat tarpeeksi linnun kaltaisia näinkin.

Mukavaa huhtikuun alkua!

Täällä ikävä kyllä satoi tänään lunta juuri hiekasta ja liasta puhdistetuille kaduille. Ei yhtään kiinnostaisi enää tuo lumi. Onneksi se luultavimminkin sulaa pois viimeistään tulevana viikonloppuna.

No niin, vihdoinkin on taas Audreyn käsialaa saatavilla. Tykästyin Audrey Carlanin tuotantoon jo pari vuotta sitten kun luin kirjasarjan Calendar Girl. Audrey Carlanilla on omaleimainen tyylinsä josta pidän. Hänen teksteissään pilkahtelevat huumori, lämpö ja tietysti erotiikka. Tarinoissa painotetaan tyypillisesti naisvoimaa, ystävien tärkeyttä, hyväntekeväisyyttä ja elämän arvoja.

HALU on ehkä kliseinen tarina jälleen kerran rikkaasta, haastavasta multimiljonääristä ja kauniista nuoresta naisesta, jotka rakastuvat ensisilmäyksellä ja joiden välillään säkenöi satumaisen ihanasti. Seksi on taivaallista ja halut vievät hahmoja sinne tänne elämän aallokossa. Mutta silti, silti minä rakastan näitä epätodellisen ihania tarinoita. Kukapa ei haluaisi rinnalleen komeaa, vahvaa, luotettavaa miestä joka palvoo naistaan ja tekee tämän puolesta kaikkensa. Ja ne kuumat lisukkeet vielä siihen päälle niin avot.

Luin kirjan hetkessä. Tai no parissa päivässä, mutta se on hetki minulle kun puhutaan kirjan lukemiseen käytetystä ajasta. Pakko oli kuitenkin nukkua välissä ja hoitaa arki. Halu oli silti kova päästä takaisin Gigin ja Chasen romanssin pariin. Gigi eli Gillian on kovia kokenut nuori nainen, joka työmatkallaan törmää baarissa upeaan mieheen, mutta jonka sitten menneisyytensä mörköjen takia päästää käsistään. Chasen ja Gigin tiet kuitenkin risteävät uudelleen ja heidän välillään säkenöivä energialataus saa heidät tutustumaan toisiinsa paremmin. Kummankin menneisyydessä on omat monsterinsa mutta yhdessä heistä tulee vahvempia. HALU on kaunis rakkaustarina, joka on vasta alussa. Otin selvää, että kyseistä kirjasarjaa on jäljellä vielä neljän kirjan verran, en tiedä kauanko saa odottaa että pääsen lukemaan seuraavan osan. Nämä tällaiset romantiikkaa ja seksiä pursuavat kirjat saavat minut aina valtaansa, samaan aikaan tahtoisin ahmia koko kirjan kerralla ja sitten taas minut valtaa turhautumisen tunne kun ihana tarina päättyy eikä tulevasta ole tietoa.

Jos et ole vielä lukenut Calendar Girlejä niin suosittelen tutustumaan niihinkin HALUn lisäksi. Tarinoissa on yhteneväisyyksiä toki myös Fifty Shades -trilogiaan mutta toisaalta se ei silti haittaa yhtään. Vastaavasti muissakin genreissä on omat kliseensä jotka toistuvat kirjailijasta ja kirjasta toiseen mutta silti nämä erilaiset mutta samankaltaiset tarinat koukuttavat tuhansia lukijoita.

HALU

Audrey Carlan

Minerva 2019

Rukouksia avuksi ja tueksi, kiitollisuudesta ja rakkaudesta

Lainaten kirjan takakansitekstiä "rukoillessamme unohdamme helposti pyyntöjemme sijaan kuunnella mitä Jumalalla, enkeleillä ja läheisillämme on meille kerrottavanaan."

Näin se varmasti on. Monesti itsekin toivoo niin kovasti jotakin tapahtuvaksi, ettei pysty kuulemaan niitä mahdollisia vastauksia jotka yrittävät pyrkiä aistiemme piiriin. Tässä kai saattaa olla se sama tilanne, kun keskittyy kovasti kuuntelemaan toisen puhetta, ja yhtäkkiä havahtuu, ettei kuule mitään, koska on keskittynyt liikaa itse kuuntelemiseen. Tuntuu ehkä oudolta mutta näin itselleni monesti on käynyt.

Tuntuu hassulta, että meille täytyy tehdä kirja, joka sisältää valmiita rukouksia. Emmekö enää osaa itse jutella Jumalalle tai millä nimellä sitä rukoustensa vastaanottajaa sitten kutsuukaan. Vai onko kyseessä se, että emme vain tiedä mistä aloittaa, tai miten ylipäänsä puhua Jumalalle.

Rukouksia sydämestä on syntynyt lukijoiden toiveista. Heti ensimmäisen kirjansa julkaistuaan Lorna Byrne alkoi saada lukijoilta toiveita rukouskirjasta. Ihmiset ympäri maailman kaipaavat suuresti rukouksia monenlaisiin elämäntilanteisiin, niin iloihin kuin suruihin.

Tämän kirjan rukoukset on kanavoituja Jumalalta. Rukouksen voima voi auttaa meitä löytämään yhteyden sieluumme ja pääsemään yli kaikista mielen ja tunnetason ongelmista. Ja koska kehomme ja mielemme ovat yhteyksissä toisiimme (kehomieli), voi rukouksen voimalla parantaa myös ruumiilliset vaivamme.

Itseäni lohduttaa erityisesti se tieto, että edesmenneet läheistemme sielut ovat luonamme, antaen meille jatkuvasti merkkejä ja kuiskauksia korviimme. Lohduttavaa on myös se tieto, että läheisten viestejä on paljon helpompi kuulla kuin yhdenkään enkelin. Siispä on kuunneltava tarkkaan, millaista apua läheisemme meille tarjoaa.

Rukoilla voi missä tahansa, ja pari minuuttiakin riittää siihen. Tärkeintä on tarkoittaa sitä mitä sanoo eikä vain lausua sanoja ulkomuistista. Kun antaa tunteen virrata, sielu pääsee esiin.

Jos kaipaat apua ja tukea rukouksiisi, ota tämä kirja käsiisi ja etsi sieltä itsellesi ja elämäntilanteeseesi sopiva rukous. Mikäänhän ei estä sinua luomasta omanlaistasi rukoista, kunhan annat sanojen virrata aidosti sydämestä, ja lopuksi, muista kiittää ja sanoa 'Aamen'.

Ja vaikka sanoinkin, että valmiit rukoukset - jotka tuntuvat niin yksinkertaisilta - tuntuvat ehkä hassulta, niin on se silti hienoa, että niille, joille rukous tuntuu vaikealta on olemassa kirja, josta hakea tukea. Toisinaan valmiit sanat on helpompi lausua.

Kansainvälisesti tunnettu irlantilainen kirjailija Lorna Byrne (s. 1953) on lapsesta asti nähnyt enkeleitä ja keskustellut heidän kanssaan. Lorna Byrne on auttanut miljoonia ihmisiä ympäri maailman levittämällä sanomaa siitä, että jokaisella on suojelusenkeli ja jokainen voi pyytää apua Jumalalta ja enkeleiltä. Lornalta pyydetään usein neuvoa siitä, kuinka pyytää apua ja rukoilla, joten tässä kirjassa hän antaa yksityiskohtaisia ohjeita ja tarjoaa rukouksia eri tilanteisiin. (lähde)

Lorna Byrne

Rukouksia sydämestä

Rukouksia avuksi ja tueksi, kiitollisuudesta ja rakkaudesta

"Rakenna puutarhastasi parantava keidas. Selkeä kotimainen puutarhaterapia-teos antaa käytännön neuvoja ja esimerkkejä, joiden avulla saat puutarhastasi kaikkia aisteja aktivoivan ja mieltäsi hoitavan paikan."

Puutarha hoitaa minua, ja minä hoidan puutarhaa. Huomasin sen vieläkin omakohtaisemmin viime kesänä menetysten täyteisen kevään jälkeen. Puutarhassa oli mukavan rauhallista, ei tarvinnut ajatella mitään vaikka toisaalta pää olikin täynnä ajatuksia ja asioita. Istutuspuuhat ja kasvien hoitamiset olivat kuin hoitoa sielulle.

Hyvän mielen puutarha on suunnattu juuri meille, uupuneille. Kirja opastaa luomaan omasta puutarhastaan voimaannuttavan terapiakeitaan. Puutarha on terapeuttinen ympäristö, joka tarjoaa kaikkien aistien elämyksiä. Puutarhaterapia käsittää kaiken sen mikä toiminnallisesti liittyy kasveihin. Pelkästään puutarhassa oleilu riittää aikaansaamaan terapeuttisia vaikutuksia.

Kirjassa käydään läpi kaikki vaiheet aistipuutarhan luomiseen aina suunnittelusta ja materiaalivalinnoista lähtien. Millaiset polut, rajaukset ja materiaalit sopivat minkäkinlaiseen tyyliin ja mitä kasveja, kukkia, pensaita ja puita omaan puutarhaan kannattaisi istuttaa. Aistipuutarhaan kuuluvat oleellisesti myös istuma-alueet, vesiaiheet ja erilaiset patsaat ja koristeet. Valintoja tehdessä kannattaa ottaa huomioon kaikki aistimme ja valita materiaaleja ja kasveja sen perusteella, että jokainen aistimme saa jotakin osakseen.

Hyvän mielen puutarhassa otetaan huomioon myös puutarhan mahdolliset asukit, eläimet ja hyönteiset. Kukkien ja kasvien suhteen voi valita lajikkeita, jotka vetävät puoleensa mm. perhosia ja lintuja, ja vesialueilla saattavat vierailla niin linnut kuin matelijatkin. Myös luonnonkasvit saavat oman osuutensa aistipuutarhasta.

Kirjasta löytyy myös ohjeet salaisen puutarhan suunnitteluun sekä muutamia henkisiä harjoituksia.

EIJA KECKMAN

Hyvän mielen puutarha

Terapiaa kaikille aisteille

30 vuotta siinä meni ennenkuin sain nuotit lapsuuteni yhteen lempikappaleeseen. Tai ainakin muistoihin jääneeseen lauluun. Sitä laulettiin Kissankellon päiväkodissa jossa vuoden lapsuudestani vietin, sitä ennen olin ollut viitisen vuotta perhepäivähoitajalla ja kun kouluunmeno koitti päättivät vanhempani laittaa minut vielä vuodeksi päiväkotiin ennen koulun aloittamista. Se oli heidän mielestään parempi niin, että saisin vielä vähän nauttia lapsuuden iloista vailla koulumaailman murheita. Päiväkodista ei juuri mitään muuta jäänyt mieleen kuin kaveri(ttomuus)pulmat ja hyvä ruoka. Niin ja tietysti se laulu, Pingviinitanssi. Siihen tykästyin ja sitä mielessäni laulelin pitkään vielä päiväkodin jälkeenkin. Nimeä en kuitenkaan silloin sille muistanut. Joskus vuosia myöhemmin kun ala-asteikäisenä innostuin pianonsoitosta olimme äitini kanssa nyt jo historiaan jääneessä paikallisessa Herättäjän kirjakaupassa, katselin innolla värikkäitä lastenlaulukirjoja ja ihastuin niistä yhteen. Taisin ehkä sitä äidiltäni toivoakin, mutta kalliita ne olivat ja siksi jäi sillä kertaa ostamatta. Olin aivan varma, että se kaipaamani laulu löytyisi tuosta kirjasta. Myöhemmin samana päivänä äitini kävi kuitenkin yksin samaisessa liikkeessä ja osti tuon kirjan yllätyksekseni minulle. Harmi oli suuri kun oikeaa laulua ei löytynytkään, eikä kirja ollutkaan enää niin satumaisen hohdokas kun miltä se vähän aikaa sitten oli tuntunut. Enpä tietenkään uskaltanut äidilleni pettymystäni näyttää, hänhän oli ostanut kalliin kirjan toiveideni mukaisesti, yrittäen tehdä minut onnelliseksi. Kyseinen kirja on yhä minulla, ja nyt kolmekymmentä vuotta myöhemmin omistan saman kirjasarjan toisen lastenlaulukirjan.

Suuri toivelaulukirja - lastenlauluja on jaettu 9 osastoon, joista mainittakoon mm. satulaulut, perinnelaulut, leikkilaulut, eläinlaulut ja liikennelaulut. Mukana on myös muutama hengellinen laulu ja joululauluja. Kirjasta löytyy vanhoja tuttuja omilta lapsuusvuosilta ja sitten näitä uusimpia rallatuksia, joita omat lapsemme tunnistavat.

Nuoteissa vilahtavat niin Ryhmä Hau, Risto Räppääjä, Peppi Pitkätossu kuin Muumitkin. Vanhemmista tunnetuista löytyy Davy Crockett, Lounatuulen laulu, Lohikäärme Puff, Elefanttimarssi, Mikki Hiiri merihädässä, Tiku & Taku, Hauva ikkunassa ja Täti Monika.

Yhteensä kirjasta löytyy 150 lasten suosikkia pianosäestyksin. Osaan lauluista on liitetty mukaan myös leikki- tai esitysohje.

On hauska soittaa ja kuunnella tunnistavatko lapseni kyseisiä kappaleita. Aina välillä pienempi tulee ja kertoo, että tätä ollaan laulettu kerhossa. Musiikki ja laulu on tärkeä osa meidän elämää niin kotona kuin koulussa/kerhossa. Muutoin arka lapsi puhkeaa kukkaansa musiikkihetkissä laulamalla ja tanssimalla sydämensä kyllyydestä. Musiikki ja laulut ovat myös hyvä väline muisteluun ja tunteiden pohtimiseen ja välittämiseen. Itselleni pianonsoitto on terapiaa, hetki hengähtää ja antaa ajatusten kulkea omia reittejään.

Suuri Toivelaulukirja Lastenlauluja

Virpi Kari, Ari Leskelä, Saara Soikkeli

Otava / F-Kustannus 2019

"Puurrat ja pinnistät. Jatkat tekemistä siinä toivossa, että jossain vaiheessa saisit hellittää.

...kunnes tulee päivä, jolloin huomaat, ettei mistään itsesi kannustamisesta tai motivoinnista enää ole hyötyä. Kone ei käynnisty. Mikään ei innosta. Voimasi ovat lopussa."

Otin tämän kirjan mielenkiinnosta luettavakseni. Ensin ajattelin ettei se ole minua varten mutta sitten havahduin, että siinä aallokossahan olen vellonut jo vuosia. Jokin aika sitten sanoin, että olo kuin kelluisin aavalla liian pienissä pelastusliiveissä, joissa niissäkin on reikä. Oma uupumukseni ei kuitenkaan johdu työelämästä, ellei kotiäitiyttä haasteineen lasketa työksi. Siksi kirjaan tarttuminen pohditutti. Onko kirjassa tarjotuista apuvälineistä hyötyä siihen uupumukseen mistä itse kärsin? On ja ei. Äitiyttä, elämän tragedioita, surua ja menetyksiä ei voi siirtää samalla tavalla sivuun kuin huonoa työpaikkaa mutta työuupumuksen hoitamiseen tarkoitettuja selviytymisvälineitä voi soveltaen käyttää myös henkiseen uupumukseen. Alkuun pääseminen vain on hankalaa, varsinkin kun uupumus on syönyt elämänenergiaa ja kuluttanut voimat loppuun jo pidemmän aikaa. Siihen tarvitaan luultavasti ammattilaisen apua. Mikä helpotus olisikaan saada mustaa valkoisella oleva raportti, jossa joku kertoo etten ole hullu ja kuvittele kaikkea. Itselleen kun on niin vaikea antaa armoa ja arvoa.

Uupuminen verottaa elämää monin tavoin. Se on väsymystä, joka ei hellitä lepäämälläkään.

Uuvuksissa - Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Kirja jota voi käyttää omatoimisesti tai apuvälineenä silloin kun hoitosi tukena on ammattilaisen tarjoama apu. Kirjan alussa käydään läpi merkkejä uupumuksesta, miten se saapuu ja miten se oirehtii. Ensimmäisen luvun lopusta löytyykin lomake, jonka avulla voi selvittää omia uupumisen merkkejäkään.

Uupumus kehittyy vaiheittain, sen syynä on liiallinen ja ylimitoitettu kuormitus joko työelämässä tai henkilökohtaisessa elämässä. Uupumisen oireita ovat yleensä hälytysmerkkinä oleva väsymys, mutta myös ilottomuus, toivottomuus, univaikeudet, muistiongelmat, fyysiset oireet ja lähes nollassa oleva stressinsietokyky. Uupuneena suhteellisuudentaju häilyy ja mieli tuottaa kepposia. Myös keho voi oirehtia joko laihtumisen tai lihomisen kautta, koska tunnetusti ainakin stressi vaikuttaa aineenvaihduntaan.

Kirjan toinen osa paneutuu uupumisesta toipumiseen kuuden askeleen avulla. Aluksi täytyy tunnistaa ja myöntää oma tila, oma uupumus. Sen jälkeen on aika ottaa etäisyyttä työhön (tämä kohta ei tosin toimi kotiäidin "työssä"), jonka jälkeen annetaan kehon ja mielen elpyä. Neljäs askel pitää sisällään sen mikä sinulle on tärkeää, eli pistetään paperille omia arvoja ja ajankäyttöä, sitten tunnistetaan muutostarpeet ja lopuksi mahdollistetaan muutokset ja toimitaan toisin kuin silloin kun uupumus pääsi niskan päälle. Oman jaksamisen kohdalla yksi tärkeimmistä pohdinnoista onkin se, että ei liikaa vertaile itseään muihin. Se missä jonkun toisen jaksaminen vielä venyy, voi sinun mittasi jo olla täynnä. Älä siis vertaa omaa jaksamistasi muihin, koska jokainen meistä on oma yksilönsä ja jaksamiseen vaikuttaa niin monet asiat.

Neljännessä osassa tunnistetaan jumeja ja puretaan niitä erilaisten tehtävien avulla. Viidennessä osassa jo tutkitaan toiveita ja pyritään ottamaan oman hyvinvoinnin johtaminen omiin käsiin, kuudennessa osassa palataan pikkuhiljaa takaisin työelämään ja muokataan työ sellaiseksi, että sen tekemisestä tulee hyvä olo. Seitsemännessä osassa etsitään oma elementti, se missä koet olevasi hyvä, se asia mitä rakastat, mikä tuottaa hyvääoloa. Kun oma elementti on selvillä on se samalla myös loistava motivaatio työntekoon ja sitä kautta toimeentuloon.

Elementissään toimiminen on energiatehokas ja työhyvinvointia kasvattava tapa tehdä työtä, ja siksi sitä kannattaa työnantajienkin suosia.

Uuvuksissa on kirja, jota ei ole tarkoitus opetella ulkoa, eikä lukea pakonomaisesti heti kerralla kannesta kanteen. Sen sijaan se on hyvä opas ja tuki silloin kun kaipaat apua oman uupumisesi kanssa. Kirjan tehtävien ja pohdintojen avulla voit jäsentää omia ajatuksiasi, tunteitasi ja arvojasi uudelleen ja oppia jotakin uutta niin tilanteestasi kuin itsestäsi.

Liisa Uusitalo-Arola
Uuvuksissa
Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin
Tuuma kustannus 2019

*Kaupallinen yhteistyö*

Pidän kahvista. Erityisesti tummapaahtoisesta, ja maustetuista kahveista. Usein maustan kahvini itse, toisinaan hyvä kahvi löytyy valmiina kaupasta. Marketin sijaan kahvin voi ostaa myös netistä. Niin minäkin tein kun viimeksi kahvia ostin. Testasin SLURP verkkokauppaa, jonka kautta voi tilata eri paahtimoiden kahveja.

Ensikosketukseni kahviin on jo ihan varhaisilta lapsuusvuosiltani. Meillä on aina kotona juotu kahvia, kuten myös muualla lähipiirissä. Isä joi maitokahvinsa runsaalla sokerilla maustettuna ja usein myös pullan kera. Siitä taisi lähteä omakin kokeiluintoni. Pullamössökahvista. Tiedätkö sen? Siinä maitokahvin sekaan tungetaan pullapitkon palasia niin paljon kuin mukiin mahtuu ja sitten kun kaikki palaset ovat imeneet itsensä täyteen kahvia, käydään koko komeuden kimppuun lusikalla ja nautiskellen syödään jokainen kahvista kostunut pullanpala. Yleensä taisin vielä lisätä pullaa sen loputtua jos kupin pohjalle vielä jäi maitokahvin liru. Sellainen oli minun kahvinautintoni lapsena. Kunnes kerran tuli stoppi, ja pullamössön joukosta löytyi jotakin muutakin - koiratalouden haittapuolia - ja niin loppui pullamössökauteni. Ehkä voisin taas aloittaa, kolmenkymmenen vuoden jälkeen uudelleen. Ei ole enää koiraakaan joten samanlaisia sattumia ei ole enää toivon mukaan löydettävissä.

Kotoa muutettua, pitkän teekauden jälkeen kahvi tuli taas mukaan kuvioihin ja viimeiset kymmenen vuotta onkin mennyt tiiviisti käsikynkkää kahvin kanssa. Kahvilla ei ole minuun piristävää vaikutusta, mutta vatsan se kyllä saa sekaisin jos liikaa juo. Siksi juonkin maksimissaan 2 kupillista päivässä, yleensä kuitenkin sen yhden mukillisen illalla. Se on sellainen oman tilan traditio. Kun lapset on saatu unille, on hetki aikaa hengähtää, nauttia kuppi kahvia ja kyytipoikana jotakin hyvää ja makeaa. Siinä ehkä syy siihenkin miksi se "hyvä" on varkain kiinnittynyt vartalon mutkiin. Kahvin tosin kyllä sanotaan kiinteyttävän, joten hmph... miten sen nyt sitten ottaa. Kahvinpuruistahan tehdään erilaisia ihonhoitotuotteita ja kuorinta-aineita, ja se onkin hyvä tapa kierrättää purut sekä samalla säästää luontoa muovisaasteilta.

SLURP on kahvikauppa verkossa. SLURP:lta tilattaessa kaikki kahvit paahdetaan tilauksen jälkeen ja toimitetaan mahdollisimman tuoreena! Verkkokaupan kahvit ovat peräisin suomalaisilta pienpaahtimoilta. Kahvien lisäksi verkkokaupan valikoimiin kuuluvat teet ja erilaiset kahvilaitteet ja -tarvikkeet sekä vedenkeittimet.

Tilaa herkulliset kahvit yksittäisinä ostoksina suoraan postiluukkuusi. Kaikki kahvit lähetetään sinulle tuoreina suoraan paahtimoilta postiluukkuun mahtuvissa pakkauksissa. Jokainen kahvi lähetetään yksittäin, joten samalla kerralla tilatut kahvit saattavat saapua eri päivinä. Useimmat kahvit saapuvat sinulle viikon kuluessa tilauksen tekemisestä. Minä tilasin kahden eri paahtimon kahveja ja ensimmäinen tuotepaketti saapui muistaakseni noin viikossa, mutta toinen vasta noin kolme viikkoa tilauksesta. Tosin se osoittautui Postin syyksi. Tarkistaessani paketin tietoja lähetyspäivämäärän ja paketin saapumisen väliin mahtui n. 2 viikkoa väliä. Olihan siinä tietysti pääsiäinen välissä mutta silti. Tuo Postin huononeva palvelu onkin haaste ja ongelma nykyään niin suositulle verkosta ostamiselle. Enää yritysten lupauksilla saapumisaikojen suhteen ei ole mitään merkitystä kun Posti pidentää toimitusaikojaan entisestään, plus että mokailee monien lähetysten suhteen muutenkin.

Kahveja SLURP:n valikoimissa on hurja määrä. Valinnanvaikeus on ainakin meikäläisellä, jolla ei mitään tiettyä lempparia ole, enkä myöskään ole mikään barista. Kahvit on jaoiteltu paahtimoiden, paahtoasteen, makuprofiilin ja kahvin tyypin mukaan. Tilauskokoina ovat 200g ja 400g, mutta myös muitakin kokoja on saatavilla ja jauhatuskarkeuden voi valita jopa yhdestätoista eri vaihtoehdosta.

Koska valinnanvaraa oli niin paljon enkä halunnut liiaksi valita tuotteita pelkän kauniin pakkauksen/logon perusteella (kuten yleensä teen) laitoin hakukriteereiksi 'tummapaahto' ja makuprofiiliksi 'suklainen ja pähkinäinen'. Ihan siitä syystä, että pidän sellaisesta kahvista.

Kahvit saapuivat isoissa minigrip-pussin tyylisissä pakkauksissa, tyylikkääseen ekokartonkiseen kuoreen pakattuina. Postia hakiessani nuuskuttelin pakettia kotiin kävellessäni, ihana pähkinäinen aromi! Meillä juodaan pääsääntöisesti suodatinkahvia mutta nykyään myös toisinaan pannukahvia (koska mies sai päähänpiston). Pannukahvijauhatus eroaa karkeudellaan suodatinkahvista ja pannukahvia voi kyllä keittää tavallisellakin keittimellä mutta pannulla keittokin on ihan helppoa, ja kivaa vaihtelua, sekä onhan siinä omanlaisensa nostalginen vivahde.

Kahvien hinnat vaihtelevat noin 8-13€ välillä 200g koossa ja postikulut kahveille alkaen 2,99€.

Voit myös valita kahvielämyksen, jossa annat päätäntävallan Slurp:lle, jolloin saat suoraan kotiin juuri sinulle valitut mielenkiintoisimmat ja maukkaimmat kahvit toimitettavaksi jokaiseen lähetykseen. Kahvielämys on siis palvelu jossa sinun valitsemillasi kriteereillä Slurp lähettää sinulle tietyn väliajoin eri paahtimoiden kahveja. Tällä tavalla pääset testailemaan erilaisia kahveja rennosti ja vailla jahkailua, alkaen 9,89€ / 2 viikon tilausjaksolla.

Tuotteet saatu yhteistyön myötä |SLURP

Mielipiteet ja ajatukset omiani.

Tuotetestaus

Minulla on ikävä hiuksiani!

Niitä kauniita, paksuja ja vahvoja. Sitä hetkeä kun joku tuntematon tuli ihastelemaan hiuksiani ja kysyi onko ne aidot. Onhan siitä jo aikaa, mutta se hetki palaa mieleeni aina silloin kun nykyinen kuontaloni ahdistaa. Hormonimyrskyt, vuosien stressi ja uupumus ovat tehneet ikävää tuhoa hiuksilleni. Raskauksien ja imetysten myötä hiukset lähtivät, ja stressi ja uupumus ovat osaltaan myös olleet syynä hiusten lähtöön, sekä siihen, että hiukseni ovat muuttuneet ohuiksi ja elottomiksi. Jos tahtoisin päästä kokonaan eroon kaksihaaraisista, pitäisi minun leikata kaikki pois kokonaan. Hiukset nimittäin haaroittuvat sieltä täältä, ei vain latvoista. Hiuksissani on myös jonkin verran hajontaa pituuden suhteen. Myös kasvun suhteen on ongelmia - hiukseni eivät kasva kovinkaan aktiivisesti tai innokkaasti. Kokemieni musertavien suru-uutisten jälkimainingeissa olen huomaamattani nyppinyt hiuksiani pois, huomasin sen pysäyttävästi ja konkreettisesti vasta sitten kun nyppimieni hiusten tilalle alkoi kasvaa uusia hiuksia. Kaikenkaikkiaan elämän aallokot ovat vieneet mennessään vähintäänkin 1/3 hiuksistani.

Minulla on aina ollut pitkät hiukset, koskaan niiden pituuksista ei ole leikattu 10 cm enempää pois. Nykyään mietin yhä useammin sitä, että millä saisin edes osan aiemmasta hiusteni hyvinvoinnista takaisin. Auttaisiko leikkaus, tehohoidot tai jokin ravintolisä? Hiusten nykyiseen tilaan ei auta yhtään se ikävä tapa joka minulla on ollut yli 30 vuotta - nimittäin hiusten latvojen nyppiminen. Teen sitä usein stressaantuneena mutta myös silloin kun kaipaan rauhoittumista.

Netissä seikkaillessani silmiini osui Plantur 39 -tuotteet. Tutkiskelin tuotteita enemmän ja yritin löytää blogipostauksia ja muita kuluttajien kommentteja tuotteista mutta niitä oli yllättävän vähän. Olin kuitenkin kuullut tuotteista aiemminkin, mm. TV-mainoksista ja lueskellut juttuja lehdistä. Jonkun verran sain luettavakseni myös negatiivisia kommentteja tuotteista. Hieman ne kyllä säikäyttivät, pakko myöntää, mutta toisaalta luultavasti jokaisesta tuotteesta, merkistä ja asiasta ylipäänsä on olemassa puolesta ja vastaan -argumentteja.

Eipä tässä ole paljon menetettävää vaikka testaisinkin sokkona jotakin uutta tuotetta. Suurin piirtein näillä ajatuksilla otin purtilot testiin. Plantur 39 tuoteperheeseen kuuluu tavallisia että sävyttäviä fytokofeiinishampoita ja hoitoaineita, sekä hiuksia aktivoivia sisäisesti otettavia kapseleita. Päätin testata sävyttäviä tuotteita. Ruskeissa purnukoissa olevat tuotteet antavat kevyen ruskean sävyn hiuksille. Nämä on suunnattu siis jo ennalta vaaleanruskeille, punertavanruskeille ja ruskeille hiuksille, joiden sävy on haalentunut ja kiilto nuupahtanut. Tuotteiden sanotaan myös piilottavan harmaat alleen. Planturin tuotteet on suunnattu yli 40 vuotiaille ja itse en ihan vielä tuohon ikähaitariin lukeudu, mutta koska hiukseni ovat niin kovin kärsineet jo tähän ikään mennessä niin mikäpä estää testaamaan näitä tuotteita. Harmaita minulla on ollut jo 25-vuotiaasta lähtien. Sukuvika.

"Plantur 39 Ruskea Sävyttävä fytokofeiinishampoo syventää hiusten ruskeaa sävyä ja antaa hiuksille kiiltoa jokaisella pesukerralla. Häiritsevät harmaat hiukset ja vaaleampi juurikasvu peittyvät. Hiuksiin kertyy sävyä vähitellen syventävää väripigmenttiä jokaisella pesukerralla. Sävyttävään Plantur 39 -fytokofeiinishampooseen on lisätty fytokofeiiniyhdistettä. Aktivoiva kofeiini vaikuttaa 120 sekunnissa. Se auttaa ehkäisemään ennenaikaista hiustenlähtöä säännöllisesti käytettäessä ja annettaessa shampoon vaikuttaa vähintään kaksi minuuttia. Lopputuloksena upean kauniit hiukset." Shampoopesuun saa varata normaalia enemmän aikaa näillä tuotteilla. Tai ainakin minun pesurutiinini venyvät pidemmäksi kuin perustuotteilla pestessä. Shampoo annetaan vaikuttaa ennen pesua 2-5 minuuttia halutun sävytuloksen mukaan ja sen päälle vielä hoitoainekäsittely suurin piirtein samalla aikamääreellä.

Kahvin sanotaan kaunistavan, ja näköjään se pitää paikkansa. Kahvinpuruja käytetään nykyään yhä enemmän myös ihonhoidossa, puruja löytyy muualtakin kuin DIY-ihmisten kosmetiikkakaapista. Näissä hiustuotteissa fytokofeiiniyhdisteen sanotaan auttavan hiusten hyvinvoinnissa, kiillon lisääntymisessä ja hiusten kasvussa.

En osaa sanoa vielä onko näillä tuotteilla merkitystä tai apua hiusteni kasvussa mutta ainakin eloa niihin on tullut hieman lisää. Aiempi punertava sävy on muuttunut ruskeammaksi ja kiilto on lisääntynyt jonkin verran. Lisäksi hiukset tuntuvat hivenen paksummilta tai runsaammilta. Edelleen silti hiukset haaroittuvat samalla tavalla ja hormonitoiminta sekoittaa tehokkaasti hiusteni kuntoa, toisinaan samoilla pesurutiineilla saan aikaiseksi kiiltävät ja eloisat hiukset, toisinaan taas käsissäni on kuivahko hamppukasa. Uskoisin, että sisäisesti nautittavista ravintolisistä olisi hyvä tuki hiusten saattamiseksi parempaan kuntoon. Lisäksi pitäisi juoda enemmän vettä.

Mitään huonoa sanottavaa en osaa silti näistä sanoa vaikka netin keskustelupalstoilla joku käskikin hautaamaan planturit syvälle metsään. Syytä siihen en tiedä miksi joku niin pettynyt tuotteisiin oli. Ainoa miinus on ehkä aineiden syvä ruskea väri ja värjäävyys. Sokkona suihkuteltaessa ei aina näe jos shampoota on ruiskahtanut kaakeleille ja saumoille. Suhteellisen hyvin silti saa paikat puhtaaksi roiskeiltakin. Täytyy nyt vain jatkaa testaamista ja toivoa, että hiusten kunto tästä vielä paranee. Aloitin testijakson pääsiäisen tietämillä ja nyt pesukertoja on ehtinyt tulla vasta noin 6-8. Shampoo tuntuu pesevän hiukset muita shampoita tehokkaammin ja vähemmällä määrällä, mikä sekin on vain plussaa. Jatketaan siis testailua kunnes tuotteet loppuvat, ja katsotaan sitten mitä tehohoitoa kokeillaan sen jälkeen.

*Tuotteet saatu testiin*

Lisää Planturista löytyy täältä.

Roskasta käyttöesineeksi

Lastenhuoneen askartelukirja

Tenslaitteen käyttö kiinteytykseen + lopputulos

Kuinka tiikeri kesytetään

Kirjoneuleita pakkaspäiviin

#ruokaanrakastunut

Kaalilaatikko ohrasuurimoilla

Liha-kaalilaatikko

Blue Burgers

Siniset sämpylät

Röyhkeyskoulu

Kasvien maaginen maailma

Superhelppo apu nukahtamiseen

Herkäksi syntynyt

Helpot lankalinnut

Halu | Audrey Carlan

Rukouksia sydämestä / Lorna Byrne

Hyvän mielen puutarha

Suuri Toivelaulukirja Lastenlauluja

Uuvuksissa - kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin

Slurp - tilaa sumpit netistä!

Eloa kutreille