Jotta emme unohtaisi sitä, mikä joskus oli osa arkielämäämme mutta sittemmin jäänyt unohduksiin. Loitsut ja taikuus kuuluivat ennen näkyvästi kulttuuriimme, Suomen kansalla on rikas loitsuperinne. Loitsuja käytettiin arjessa kaikkeen ja kaikessa apuna, mutta niitä ei käytetty kevyin mielin vaan niihin suhtauduttiin vakavasti.
Loitsujen kirja sisältää vain suomalaisia loitsuja ja ainoastaan hyvään tarkoitukseen tarkoitettuja. Pahojakin aikeita varten loitsuja toki on tehty mutta ne on tarkoituksella jätetty tästä teoksesta pois. Loitsujen avulla pyydettiin luonnonhengiltä apua viljelyksille ja karjan hoitamiseen ja moniin arjen askareisiin. Elämänkaari vaati osakseen monenlaisia loitsuja ja suojauksia jotta säästyttiin pahalta silmältä ja pahantahtoisilta teoilta joita saatettiin jo vastasyntyneillekin osoittaa. Myös raskaanaolevien hyvinvoinnin edistämiseksi loitsittiin. Lasten hoitoa, nukuttamista, painajaisunia, hampaiden lähtöä ja uimaan opettelua varten oli omat taikansa. Aviolitto oli tärkeä osa elämää ja sen varalle oli omat riiminsä.
Ahavalle liiat lennot,
tuulille pahat pakinat!
(Ahava: kuiva, kylmä kevättuuli)
Loitsuissa käytettiin paljon kuvailevia sanoja, joilla oletettavasti haluttiin korvata tiettyjä sanoja. Joidenkin asioiden ääneen sanomista välteltiin koska se koettiin jopa vaaralliseksi.
Joillekin luonnonhenget ja saunatontut ovat satua mutta ennen ne olivat täyttä totta. Luonnonhengiltä pyydettiin hyvää kala- ja metsästysonnea ja hyvää marjasatoa. Sauna oli lähes pyhä paikka suomalaisille ja haltioilta pyydettiin terveyttä. Luonnonantimia käytettiin lääkkeinä ja parantajat tekivät monenlaisia rohtoja ja taikoja niitä apuna käyttäen.
Kuusi on kummun kasvattama,
kummun latvasta vetämä.
Simakukka, mesilatva,
onkos mettä latvassasi,
simaa keskioksillasi,
kipehille voiteheksi,
vammoille parannukseksi?
...
Vuoden kiertoon liittyvät merkkipäivät ovat olleet tärkeitä hyvinvoinnin kannalta ja siitä syystä otollisia aikoja loitsujen tekoon. Pääsiäiseen liittyen mielenkiintoista on se, että jos virpojat ovat halunneet rahaa, he ovat olleet aikuisia. Se selittääkin monet kirjaan kootut ns. virpomislorut jotka tuntuvat jopa karskeilta meille tuttuihin hokemiin verrattuna.
Virpoa, varpoa
tuoreeks, tiineeks,
tulevaks vuodeks,
niin monta uuttia, kuin monta urpoa,
viinapullo pannustas, kaakkunen taikinastas,
munanen kanastas, voipytty lehmästäs.
Myös rullien häätämisloitsu kuulostaa melko karulta.
Kuolet sinä, kuolen minä
kuolee meistä kumpainenkin.
Maria miekkani, Jeesus kilpeni,
Jumala juttujen veräjä.
Pakanallinen luonnonusko ja kristinusko elävät loitsuissa rinnakkain, niinpä loitsuissa monesti apua pyydetään niin Ukolta kuin Jumalalta. Neitsyt Maria on voimakas auttaja joka pyydettiin varsinkin äitien tueksi ja avuksi.
toim. Maarit Hjelt
SKS
