Suvikukkasia

Polkupyörästä hajosi rengas. Jotain hyvää siitäkin silti seurasi. Sain nimittäin sisäkumin jatkojalostusmateriaaliksi. Olen usein katsellut siitä tehtyjä DIY-henkisiä juttuja ja nyt sain vihdoin itsekin kokeilla. Harvemmin ne pyöränrenkaat silti hajoavat, en muista että olisi ikinä vielä tarvinnut tehdä vastaavaa operaatiota vaikka olen aina ajanut paljon pyörällä...

Mutta takaisin siihen pääasiaan eli pyörän sisäkumin hyötykäyttöön. Haeskelin ideoita ja inspiraatioita Pinterestistä. Sisäkumit ovat hyvin monikäyttöistä materiaalia. Niitä voi ommella ja siten valmistaa niistä vaikka laukkuja ja kukkaroita. Sen lisäksi sisäkumit ovat hyvää materiaalia asusteisiin ja koruihin, eikä työvälineiksi tarvita välttämättä kuin saksia. Kumi on kimmoisaa ja kestävää, ja sitä on helppo leikata.

Minulla oli jemmassa vielä pari Johanpuulta saamaani puista korukiekkoa ja kokeilin yhdistää siihen sisäkumist leikkaamani ohuet suikaleet. Leikkasin ensin 4 noin 1 cm levyistä ja n. 50 cm pituista suikaletta, jotka leikkasin sitten vielä puoliksi, eli sain aikaan yhteensä 8 kpl 50 cm pituisia naruja, jotka kiepsautin puukiekon läpi. Kaulanauhaksi leikkasin alle 5mm levyisen sopivan mittaisin kumisuikaleen, jonka kiinnitin puukiekkoon ja solmin suikaleen päät yhteen. Ja kappas, koru on valmis!

Toisesta kuminpalasesta tein käsikorun, jonka tekoon ei tarvita kuin terävät sakset. Leikkasin ensin tarpeeksi pitkän kappaleen, joka menee siis ranteen ympäri ja lisäksi vielä kymmenisen senttiä ylimääräistä. Tämä ylimääräinen osa kavennetaan siten, että sen voi pujottaa kappaleen toiseen päähän leikattuihin viiltoihin ja tällä menetelmällä kappaleesta tulee ranneke.

Leikkasin koruun ohuita aukileikkauksia korun suuntaisesti, siten että näyttää kuin koru koostuisi useista kumisuikaleista. Oikeastaan materiaalia voisi helposti luulla myös nahaksi, tai keinonahaksi.

Leikkausmallia vaihtelemalla koruista saa helposti erilaisia. Helpointa on varmasti suunnitella kuvio ensin paperille ja piirtää se sitten kumin pintaan ja leikata piirrettyjä ääriviivoja pitkin muotoonsa.

Yksinkertaisuus. Vaivattomuus. Näppärät ideat.

Siinä kolme tärkeintä hyvän diy-idean ominaisuutta. Olen lyhytjäntäinen ihminen, enkä jaksa väkertää saman asian parissa kauaa, enkä ainakaan jaksa päntätä vaikeaselkoisia ohjeita ennen jonkun työn aloittamista. Simppeliä ja yksinkertaista siis.

Mitä näppärämpi idea sitä enemmän innostun. Näin kävi Moreenin uutuuskirjojen kanssa. Toisessa niissä virkataan muovipusseista ja toisessa tehdään erilaisia koreja ja säilytyspaikkoja erilaisista materiaaleista, ja ideana on juuri se mistä pidän eli helpot ohjeet, nopeat työt. Jes!

Kummankin kirjan ideat toteutuvat pääsääntöisesti kotoa löytyvistä materiaaleista kuten muovipusseista, langoista, rautalangasta ja kankaista. Lisäksi materiaaleina on huopaa, nahkapaperia, nahkaa, korkkia, tuohta ja ontelokudetta. Näitäkin saattaa monelta askartelijalta varastoistaan löytyä. Ja mikä parasta minusta on se, että ideoita ja materiaaleja voi yhdistellä oman maun mukaan. Eli jos jokin työ ja malli miellyttää eikä tarvittavaa materiaalia löydy itseltä niin voi soveltaa ja käyttää jotakin muuta.

Susanna Uusitalon Koreja käsin sisältää kaksikymmentä erilaista korimallia. Mallit ja materiaalit ovat monille tuttuja mutta niissä on silti aina jotakin jujua tai vanha tuttu materiaali muotoutuukin joksikin uudenlaiseksi tai pääset tutustumaan ihan uusiin materiaaleihin kuten nahkapaperiiin tai korkkiin. Koreissa käytetään sekatekniikoita ja se tuo moniin malleihin mukavaa särmää. Valkoisesta räsymatosta tehty lankakori saa hienon reunakoristeen makrameetekniikalla, puukiekosta syntyy oiva leipäkori pajun ja punonnan avulla, vanerista luonnistuu pyykkikori ja kori puutarhatarvikkeille ja pahvilaatikosta ja matonkuteista valmistuu kiva lehtikori. Entä mitä syntyy kumimatosta, pyörän sisäkumista tai muoviletkusta? Vastaukset löytyvät tästä kirjasta!

Satu Latvatalon Plastiikkia, plastiikkia! -kirjasta löytyy kesäisiä virkkausideoita, joiden materiaaleina on hyödynnetty muovipusseja. Satu sanoo, että kaikki lähti siitä, että hän tarvitsi leikkimökkiin mattoa ja oivalsi, että muovipusseista voisi tehdä "lankaa", josta virkata haluamansa maton. Siitä lähti ideoiden tulva ja syntyi myös tämä kirja. Kirjasta löytyy hauskoja ideoita, joissa monet purkit ja purnukat ovat saaneet ylleen virkatun suojuksen. Muovilangasta virkatut suojukset käyvät todella hyvin myös ulkokäyttöön esimerkiksi kukkaruukkujen päälle! Muovipusseista voi virkata myös laukkuja, reppuja, aamutossuja, amppeleita, kirjankansia ja pitsikoristeisia kiviä.

Kirjan malleja kun katsoo ei ensisilmäyksellä edes tajua, mistä materiaalista on kyse. Muovipussit sopivat yllättävän hyvin herkkiinkin virkkausmalleihin. Kirjan alusta löytyy materiaali-infoa eri muovipusseista ja siitä, millaista jälkeä niistä saa aikaan, miltä työstäminen tuntuu ja miten paljon pusseja suurinpiirtein kuhunkin työhön tarvitaan.

Kirjan malleissa on käytetty ostopusseja, eli esimerkiksi jätesäkkejä ja rullittain myytäviä roskapusseja. Kierrätysvinkkelistä ajateltuna paras vaihtoehto olisi käyttää hyödyksi jo kertaalleen käytetyt kaupan ostoskassit koska yhä enemmän nykyään puhutaan siitä miten muovituotteiden käyttöä tulisi välttää ja monet kaupat ovat jo siirtyneet maksullisiin pusseihin (siis ne kaupat joissa pussit ovat ennen olleet ilmaisia). Mutta käytettäessä sekalaista pussivalikoimaa virkkaustöissä tulee ottaa huomioon, että värityksestä ja ilmeestä ei tule niin seesteinen kuin tämän kirjan malleista.

Plastiikkia, plastiikkia! & Koreja käsin ovat Moreenin /Otavan uutuuksia.

Ei ne herukat vielä ihan kypsiä ole vaikka kovasti jo mustaherukat tummanpuhuvina roikkuvat tertuissaan. Vadelmia ja mansikoita olen nauttinut päivittäin, ihanaa kun saa omasta puutarhastaan käydä keräämässä herkkuja.

Toiset herkut löytyvät meikkien muodossa meikkikaapista. Tilasin taas vähän lisää, kynsilakkoja ja huulipunia. Kiinnostukseni väreihin ja sävyihin vaihtelevat kausittain ja nyt tarvitsin kynsiini vihreyttä ja turkoosia. Huulipunissa olen viehättänyt vahvoihin punaisiin sävyihin, ja erityisesti mattaväreihin. Helmiäissävyjä on tullut käytettyä niin paljon nuoruudessa, että tuntuu että niiden aika alkaa pikkuhiljaa olla osaltani ohi (tai sitten ei).

Blogiyhteistyön kautta sain MakeUpShopista tuotteita testattavakseni. Ostoskoriin päätyi mm. Wet n Wild 1 Step Wonder Gel Nail Color geelilakka - pitkäkestoinen geelikynsilakka, joka ei tarvitse aluslakkaa, päällyslakkaa eikä UV-lamppua. Ihan mielenkiinnosta valitsin tämän, koska kynsilakat ei yleensä kestä minulla kauan kynsissä, varsinkaan kun löydän itseni milloin mitäkin kasvimaata kaivelemasta - paljain käsin. Mutta kyllä nuo lakat kuluvat ihan arjen askareissakin, tiskatessa ja pesuissa. Eilen viimeksi lakkasin tällä geelilakalla ja vajaan vuorokauden aikana olen käynyt uimassa, kaivanut perunoita maasta ja tehnyt muita pihahommia ja edelleen on suht siistit lakkaukset. Kyseinen lakka oli Outlet-osastolla mutta sen normihintakaan ei ole reilut 4 euroa. Tuote minun makuuni. Minulla on nimittäin lähes pakkomielle aletuotteiden löytämiseen ja säästämiseen. Koen ylpeyttä itseäni kohtaan mitä isomman säästön pystyn ostoissani tekemään. Tämä ominaisuus on sekä hyöty että taakka, niin omasta kuin ehkä lähipiirinkin vinkkelistä katsottaessa.

Tilasin toisenkin Wet n Widin kynsilakan, ihanassa turkoosin sävyssään. Hyvin levittyy tämäkin ja kriittisemmille ostajille on varmasti iloa siitä, että tuote ei sisällä formaldehydia, tolueenia eikä ftalaattia. Kolmas lakka mikä toivelistallani oli ei enää valitettavasti ollut verkkokaupasta saatavilla joten sain korvaavan tuotteen, ei niin peittävän, helmiäishohtoisen La Femme -lakan. Ostosvalintoihini hinnan ja muun lisäksi vaikuttaa paljon myös tuotteen design ja ulkonäkö. Wet n Wildin tuotteet näyttävät hyvältä, eikä design anna negatiivista tai halpaa mielikuvaa, La Femme-lakkojen muotokieli taas ei heti miellytä silmää mutta kyllä tällä Pikku Neidin kynsiin saa säihkettä.

Huulipunien väritoiveissa olivat täyteläiset, lämpimät punaiset sävyt, mutta ei oranssiin vivahtavat. Aiemmin meikkilaukustani on löytynyt runsaasti fuksiansävyisiä punia ja kas kummaa, niitä löytyy nyt hieman enemmän. Huulipunien ostaminen verkosta on hankalaa, koska sävyt eivät välttämättä ruudulla ole täysin todenmukaiset, mutta edullisissa tuotteissa ei silti niin paljon harmita jos sävy ei ole ihan kohdillaan. Sävyjä voi onneksi sekoitella keskenään ja niin monesti teenkin. Alahuulelle toista sävyä ja ylähuulelle toista ja muutamalla muiskautuksella syntyy uusi sävy!

Tilasin Rimmelin In Vogue -sävyn, jonka pitäisi kestää huulissa jopa 8 tuntia, ja aika pitkään pysyikin vaikka kävin uimassakin pariin otteeseen. Ja testimielessä lisäksi parin muunkin valmistajan punaa, Makeup Revolution Iconic Matte ja Maybellinen Color Sensational huulipuna, fuksiansävyisenä. Viimeisin näistä oli hieman kalliimpi, mutta nuo kaksi ensimmäistä on edullisia alle 5 euron hintaisia.

Jos kiinnostuit edullisista meikeistä niin avullani saat vielä 15% alennuksen tilauksestasi kunhan käytät tilauksen yhteydessä alekoodia SUVI15. Nopea toimitus 1-3 arkipäivässä, postikulut 3,99 e ja yli 29 euron ostoksille ilmainen toimitus. MakeUpShopissanyt upea tarjous kun tilaat 40 eurolla - Saat 10€ lahjakortin, yllätyslahjan sekä ilmaiset toimituskulut! Kannattaa kerätä vaikka kimppatilaus!

*Kaupallinen yhteistyö

Instagram / Twitter @suvikukkasia

Makumuistoja lapsuudesta

Jotkut muistot jäävät mieleen pysyvästi. Jotkut sen sijaan ovat vahvoina mielessä mutta niistä ei välttämättä saa otetta. Mieleeni on jäänyt joitakin makumuistoja lapsuudesta - hoitotädin ruskeakastike jota Eevan kastikkeeksikin kutsun, ja ne taivaallisen hyvät lätyt joita en ole missään muualla saanut. Myöhemmin maailman paras pannukakku nuoruusvuosilta maistui samalta. Reseptissä taisi olla paljon voita ja vaniljaa.

Ja sen jälkeen päiväkodista mieleeni syöpyivät päiväkodin keittiöemännän herkut kuten talkkunaa makuviilin päällä... Rakkaimmat makumuistot tuolta ajalta ovat kuitenkin jälkiruokana tarjoillut herkut myyränpesä ja mustikkahuttu. Kumpikin taivaallisen hyvää mutta kummankin resepti pysyi pitkään piilossa. Mustikkahuttuun tulee mielestäni kermavaahtoa, mustikoita ja talkkunaa. Kerma vaahdotetaan ja joukkoon sekoitetaan mustikat ja talkkuna, ja aikaan saadaan samettinen violetti viettelys.

Myyränpesä onkin sitten haastavampi tapaus. Etsin reseptiä tuloksetta vuosia kunnes jostakin ilmestyi ihminen, joka oli ollut töissä kyseisen Kissankellon päiväkodin keittiössä silloin muinoin. Äitini oli häneltä kysynyt muistaako sellaista jälkiruokaa kuin myyränpesä vai oliko tyttö keksinyt makumuiston päästään. En ollut keksinyt, keittäjä muisti herkun mutta muisti ohjeen vain mututuntumalta. Itsekin olin tehnyt johtopäätöksiä muistojeni pohjalta ainesosien suhteen kunnes keittäjä vahvisti mielikuvani - tummaa leipää, suklaata ja kuivattuja hedelmiä. Niin hyvää!

Leipämuruset tai -kuutiot paistetaan kevyesti voissa, sekaan laitetaan kuivattuja hedelmiä ja lopuksi, jäähtyneeseen seokseen laitetaan suklaamuruja. Yksinkertaista ja herkullista! Ehkä hieman yllätyksellinen yhdistelmä mutta toimiva. Jälkeenpäin kotona piti reseptiä heti testata ja pääsin miltei samaan makuun kuin mitä muistoissani oli. Makumuistot voivat toisinaan olla virheellisiä. Tai sitten makuaisti muuttuu. Kaikki ei maistu samalta nyt kuin mitä silloin joskus.

Tällä kertaa tuunasin reseptiä lisäämällä siihen pähkinöitä ja rusinoita, raikkautta siihen tuo tuoreet vadelmat. Ja kermavaahto. En muista saiko lapsena päiväkodissa kermavaahtoa myyränpesän kanssa mutta olen lisännyt sen lisukkeeksi kotona. Päiväkodissa leipänä käytettiin luultavasti ruisleipää ja sitä olen itsekin käyttänyt. Mutta olettaisin ohjeeseen sopivan vaaleankin leivän, tai vaikka maustekakun jämät. Minä tein myyränpesäni tällä kertaa maalahdenlimpusta. Minusta sen makea maku sopii tähän makeaan jälkkäriin hyvin. Maalahdenlimppu on ollut perheemme suurta herkkua jo vuosia mutta se on ollut usein aika harvinaista herkkua ja siksi isosta leivästä onkin leikattu miltei läpikuultavia viipaleita jotta leipä kestäisi mahdollisimman pitkään. Onneksi maalahden limppu onkin pitkäikäinen tuote ja sen maku minusta vain paranee ajan kanssa.

Myyränpesän reseptiä on vaikea antaa täydellisenä koska teen sen itsekin suurpiirteisesti. Pääsääntöisesti leivän osuus on kuitenkin isoin ja suklaan pienin. Näin se taisi olla siellä päiväkodissa, mutta suklaan ystävänä olen lisännyt sitä reippaasti omiin versioihini.

Hedelmiä ja pähkinöitäkin saa mielestäni olla reippaasti, ne tuo jälkiruokaan mukavaa suutuntumaa ja erilaisia makuja joka lusikalliseen. Oma ohjeeni jakautuu suurin piirtein siten, että leivän osuus on 1/2 ja loppu osa koostuu suklaasta ja muista lisukkeista.

Tämä jälkkäri on ehkä syntynyt alunperin juuri siten, että sen valmistukseen on käytetty kaikki ylijäämät mitä päivän tai viikon ajalta on kaappeihin kertynyt. Ruokahävikin estoruokaa parhaimmillaan.

Myyränpesä

Maalahden limppua pieninä kuutioina / muruina

nokare voita

pähkinöitä

kuivattuja hedelmiä

rusinoita

tummaa suklaata, itse käytin Maraboun 86% suklaata

ripaus merisuolaa

Ruskista leipämurut kevyesti voissa pannulla. Lisää joukkoon pähkinät ja hedelmäpalaset. Sekoita tasaiseksi ja ota seos pois levyltä ja anna sen jäähtyä. Lisää lämpimään seokseen suklaamurut tai karkea suklaarouhe. Sekoita.

Myyränpesä on hyvää hieman lämpimänä tai sen on hyvää myös jääkaappikylmänä kun suklaa on kovettunut ja voin jähmettämät leipäpalaset rouskuvat suussa. Herkun voi syödä sellasenaan tai kermavaahdon kanssa. Ja jos myyränpesä tällaisenaan tuntuu liian tuhdilta voit raikastaa sitä tuoreilla vadelmilla.

Elegantimpi versio tästä hauskannimisestä jälkiruoasta syntyy paistamalla maalahden limppuviipaleita kevyesti voissa ja levittämällä sulatettua suklaata lämpimän leivän päälle ja ripottelemalla lisukkeet suklaaseen.

Onko sinulle jäänyt rakkaita makumuistoja lapsuudesta?

| Kaupallinen yhteistyö |

Maalahdenlimppu

Keväällä tein elämäni ensimmäiset voileipäkakkuni. Sitä ennen kaikkiin perhejuhliimme voileipäkakut teki äitini, mutta kun äiti yllättäen poistui luotamme keväällä ajattelin, että se on nyt sitten minun tehtäväni osata valmistaa niitä. Äidin voileipäkakut olivat aina todella hyviä ja hienosti koristeltuja (vaikka nytkin varmasti äiti siellä jossain pudistelee päätään ja esittää vastalauseen kuten aina ennenkin, ei koskaan täysin tyytyväinen luomuksiinsa). En tiedä miksen ole kokeillut tehdä voileipäkakkuja aiemmin itse, aina on ollut mukava pyytää äitiä apuun. Mutta kuten monet muutkin, minäkin pelkäsin ryhtyä tuumasta toimeen. Voileipäkakku kuulosti kovin haastavalta.

Turhaan olin kuitenkin jännittänyt vuosikausia koska voileipäkakkujen teko olikin yllättäen melko helppoa! Sehän on kuin mikä tahansa kakku, mutta vain suolainen versio. Kuorrute ja täytekin syntyy lähes samoista raaka-aineista kuin täytekakuissa mutta sokeri vain korvataan suolalla ja mausteilla.

Äidilläni lainassa ollut voileipäkakkukirja palautui minulle ja sieltä löysin yhden todella herkullisen ohjeen kana-pekoni-voileipäkakkuun. Nyt sitten muutamaa kuukautta myöhemmin tein lasten syntymäpäiville toistamiseen voileipäkakun mutta enää en seurannut reseptiä vaan luotin omiin taitoihini.

Makumaailmakin syntyi omassa päässä, tosin kana ja pekoni säilyivät. Keväiseen kakkuun käytin grillattua kanaa, mutta mielestäni sen käyttö ei ollut ehdotonta vaan muunkinlainen kana sopii vallan hyvin. Maustekurkut löysivät nekin tähän kakkuun ja currya löytyi täytteen lisäksi kuorrutteesta. Suurin ero oli kuitenkin leipä jota käytin tässä kakussa. Vaalean leivän sijaan käytinkin maistuvaa, tummaa, maalahdenlimppua. Leikkasin kokonaisesta limpusta noin 5mm levyisiä ohuita leipäviipaleita jotka ladoin vuokaan täytteen kanssa vuorotellen. Kostukkeena toimi loistavasti maustekurkkujen liemi. Kuorrutteen tein tällä kertaa pelkästään tuorejuustosta ja curryjauheesta ja levitin seoksen nakukakkumaisen rouheasti kakun pintaan. Koristeina retiisiä ja kurkkua.

Kana-pekoni-voileipäkakku

300 g maalahden limppua ohuina viipaleina

nokare voita

100 g kanaleikettä pieninä kuutioina

140 g pekoni pieninä kuutioina

1 sipuli

1 tl juustokuminaa

2 tl currya

100 g smetanaa

loraus Rajamäen curry-mausteöljyä

mustapippuria

1 maustekurkku pieninä kuutioina

200 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g smetanaa

kuorrute

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1 tl currya

Tee näin:

Leikkaa limppu ohuiksi, n. 5mm viipaleiksi

Ruskista pekoni paistinpannulla rapeaksi. Ota pekoni sivuun pannulta ja kuullota sipuli pekonirasvassa. Lisää sitten sipulin joukkoon kuutioitu kanaleike, pekoni ja mausteet, sekä tarvittaessa voi/öljy. Sekoita sekaan smetana ja sekoita tasaiseksi seokseksi.

Tee toinen seos maustekurkuista, smetanasta ja tuorejuustosta.

Vuoraa vuoka tuorekelmulla ja lado ensimmäiseksi pohjalle leipäviipaleista tiivis kerros. Kostuta leipäkerrokset maustekurkun liemellä. Laita leipäkerroksen päälle kurkkutäyte ja sen päälle pekonitäyte, jatka rytmiä kunnes kakku on valmis. Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee leipäkerros. Laita kakun päälle vielä pala tuorekelmua tai leivinpaperia ja sen päälle paino, jotta voileipäkakku tiivistyy ja mehevöityy. Laita kakku jääkaappiin yön yli vetäytymään.

Kuorruta voileipäkakku tuorejuustolla. Vatkaa tuorejuustoa hetki sähkövatkaimella jotta se kuohkeutuu hieman. Sekoita joukkoon curry. Levitä kuorrute lastalla kakun päälle turhia hienostelematta. Leikkaa kurkusta ohuita suikaleita tai käytä juliennerautaa apuna. Leikkaa retiisistä ohuita kiekkoja ja koristele kakun pinta myös niillä. Minä leikkasin lisäksi kurkusta ja retiisistä pienellä tähtimuotilla tähtiä ja tiputtelin niitä sinne tänne kakun pintaan.

Tästä kakusta tuli todella maukas ja mehukas! Kakku sai kehuja vierailta ja nopeasti se katosi tarjottimelta. Maut sopivat hyvin yhteen ja tällä yhdistelmällä saat uutta vivahdetta perinteisiin voileipäkakun täytteisiin verrattuna. Pekonin suolaisuus, curryn mausteisuus, kurkun makeus ja vielä maalahdenlimppu joka sitoo yhteen kaikki nämä maut.

Kasvihuone on pitänyt pintansa vaikka tomaatit ja kurpitsat yrittävätkin kovasti ahdistella sitä. Kurpitsa versoo yhä uusia lehtiä ja köynnöksiä ja tunkee niitä sekä maatamyöden ulos kasvihuoneesta että muita kasveja apunakäyttäen ylöspäin kohti kattoa. Tomaattia olen joutunut leikkaamaan runsaasti mutta silti sen latvat hiostavat kattoa nostaen sitä ylöspäin. Katon saumojen silikonointi luultavasti auttaa kattopaloja pysymään paremmin paikoillaan, muutoin saattaisi kattopleksit sinkoilla ympäriinsä paineen vuoksi.

Lämmintä on piisannut ihmeellisen paljon. Monta viikkoa putkeen mittari on näyttänyt ulkona yli 25 astetta ja useimpina päivinä lämpötila on pysytellyt +31 asteessa. Kasvihuoneessa ei mittarin lukemat ole edes riittäneet vaan lämpötila on kohonnut yli 50 asteen. Sekin osaltaan on varmasti saanut kurpitsan sekoamaan. Harmi vain, että näistä itsekeräämistäni kurpitsansiemenistä ei näytä satoa tulevan lainkaan, ainoastaan lehtiä ja kukkia tulee hurjasti. Niiden hyödyntämiseksi olenkin jo ajatusriihen käynnistänyt. Ei nimittäin huvittaisi hukkaankaan myskikurpitsan lehtiä ja kukkia heittää. Mutta niistä on sitten oma postauksensa tulossa myöhemmin.

Tomaatissa on 7-8 tomaattiterttua mutta vihreinä ovat vielä pysytelleet. Tomaatinsiemenet ostin tälle vuotta valmiina kaupasta, muulloin olen kasvatellut itsekerätyistä siemenistä. Myös cayenne chilit tekevät runsaasti satoa mutta nekin vielä vihreinä riippuvat, mahtaako punaisuus tulla vasta myöhemmin. Näitä en ole aiemmin kasvattanutkaan, äitini toi minulle siemenet kasvualustoineen maaliskuussa ja ehdin ne istuttamaan ennen äitini kuolemaa, satoa hän ei harmikseni saanut nähdä, ainakaan siten että minäkin sitä todistaisin.

Äidin puutarhasta siirsin omaan puutarhaani tämän ihanan punahatun, joka yleensä kutsuu luokseen runsaasti perhosia. Koristekrassit ovat nekin muistoja lapsuudesta. Meillä oli usein krasseja kasvamassa aidan vierustossa. Krassin siementen tuoksu tuntuu edelleen nenässä. Nuo kauniit ja yksinkertaiset kukat loistavissa väreissään ovat sekä kaunista katseltavaa että kivoja syötäviä salaateissa.

Vielä ainakin kuukauden ajan kasvihuone vaatii hoitajaansa luokseen päivittäin. Sitten alkaakin jo syyspuuhat puutarhassa. Pihalle ilmestynyt pergola aiheuttaa ehkä jonkinlaista muutostyötä kasvien suhteen ja jotkut niistä joutunevat vaihtamaan paikkaansa.

Täytynee myös selvittää miten kasvihuone talvehtii. Mitä täytyy ottaa huomioon ja voiko kasvihuoneessa säilyttää jotakin talven yli.
Lisäykseni tähän Preecolta saamani vastaus: "Kasvihuoneen talvehtimisesta sen verran, että kasvihuoneen voi pitää talven yli pihalla, mutta lumet tulee pudottaa katolta aina, kun sitä sataa. Valitettavasti lumikuorman kestävyyttä ei ole testattu, joten siksi pyydämme lumen tiputtamista välittömästi."

Mitä sinun kasvihuoneeseesi/puutarhaasi kuuluu, onko satoa tiedossa?

| Kaupallinen yhteistyö | Preeco.fi

kasvihuoneet <- tutustu valikoimiin!

Tämä vuosi ei ole sujunut lainkaan siten kuten olisin toivonut, tai ajatellut. Tämä vuosi on tuonut mukanaan suuria menetyksiä ja sanoinkuvaamattomia tunneskaaloja. Silti arjen on pakko rullata ja juhlapäivät kohdattava, oli sisäinen tunne ja olotila mikä tahansa. Ja vaikka lapsiin kohdistuvat nämä samat tunneskaalat elävät he silti enemmän hetkessä eikä heidän ajatusmaailmaansa elämän tapahtumat vaikuta samalla tavalla kuin meihin aikuisiin. Syntymäpäivät on tärkeitä, karikoista huolimatta.

Niiden karikoiden takia, tai ansiosta, alkaa ajatella ja elää eri tavalla. Jotkut asiat menettävät merkityksensä ja arvomaailma muuttuu. Asioihin suhtautuu eri tavalla kuin ennen.

Täydelliset kakut ja viimeisen päälle hiotut juhlakoristelut teemoineen ei enää tunnu merkityksellisiltä. Tärkeintä on viettää aikaa läheisten kanssa ja tarjota heille vatsantäytettä. Kaikesta huolimatta mielenkiintoni ruoanlaittoon ja leivontaan on pysynyt, ja vaikken nyt jaksanutkaan panostaa teemapikkuleipiin ja MyLittlePony-kakkuun niin halusin silti säilyttää pienen leikkisyyden tarjoiluissa. Se näkyi mm. värikkyydessä - vaaleanpunainen täytekakku, sininen juustokakku, vihreät suolakeksit, keltainen voileipäkakku... Samalla innolla läheiset kävivät kiinni pöydän antimiin nyt kuin silloin kun voimia oli panostaa tarjottavien ulkomuotoon enemmän. Se lämmittää mieltä. Ja se on myös lohdullista, kukaan ei moiti vaikket aina jaksaisikaan. Eniten armoa pitäisi pyytää itseltään.

Minä riitän.

pitayapowder, raspberry, blueberry, cake, nakedcake

Täytekakku jää yleensä aina syömättä ja jo viime vuonna päätin, että tänä vuonna en kakkua leivo. Mutta jostakin syystä tunsin tarvetta sellaisen silti tehdä. Hienostelut jätin sikseen ja panostin makuun ja vaivattomuuteen. Leivoin 5 munan pohjan perunajauhoilla ja pohjasta tuli ihanan höttöinen. Täytteeksi pitayajauheella värjättyä kermavaahtoa ja samana päivänä kerättyjä villivadelmia.Aitoja makuja. Kakun päälle ripottelin anopin keräämiä mustikoita ja oman sadon vadelmia, sekä hippusellinen prinsessateemaisia strösseleitä. Pellillä paistetun kakkupohjalevyn leikkasin neljään osaan ja kakun kasasin nakukakku-tyyliin rennolla otteella. En mielelläni käytä keinotekoisia väriaineita vaan suosin luonnonmukaisia värin antajia. Pitayajauhe tuo kaunista pinkkiä väriä ja se myös pitää kerman hyvin kasassa, makua se ei juurikaan anna. Punajuurijauheella saa melkolailla samanlaisen sävyn mutta se tuo mukanaan myös punajuuren makua.

Punaisesta siniseen...

blue spirulina, aidot maut, natural foodcoloring

Siniset ruoat tuntuvat herättävän edelleen ihmisissä epäilystä vaikka toisaalta monet silti leipovat sinisiä leivonnaisia, juovat sinisiä juomia ja syövät sinisiä makeisia. Usein näissä kaikissa on käytetty keinotekoisia väriaineita ja osaa sinisistä väriaineista pidetään myös terveydelle haitallisina.

Olen etsinyt pitkään luonnon omia aineita, jotka toisivat sinistä sävyä leivontaan. Sellaisia on mutta ne ovat olleet pitkään saavuttamattomissa. Sinihernekukista saatava jauhe on yksi luontainen sinisyyden antaja, toinen on sininen spirulinajauhe jota saadaan perinteisestä vihreästä spirulinasta jollakin tavalla eristämällä. Sinisestä spirulinastakin on olemassa huonoja ja hyviä vaihtoehtoja, mutta käyttämäni Rawnicen sininen spirulina on tietääkseni se turvallinen ja terveellinen vaihtoehto. Sinisen spirulinan saanti Suomesta on ollut tähän asti lähes mahdotonta mutta nykyään sitä myy Ruohonjuuri Oy. Sinihernettä saa myös Ruohonjuuresta mutta myös Teekauppa Weiströmin valikoimista.

Vihreän spirulinan maku on aika kamala eikä sillä mieluusti leivonnaisiaan värjäile, mutta sinisessä versiossa maku on neutraali eikä kakut maistu leväiseltä tai kalaisalta. Sen sävy on lähes sähkönsininen, mielettömän upea! Olen käyttänyt sitä mm. banaanijäätelön värjäämiseen ja pari kertaa leivonnassa, ja mitä enemmän sinistä spirulinaa käytät sitä syvemmän sinisen sävyn saat aikaan. Minä en ole malttanut käyttää sitä niin paljon, että olisin saanut aikaan lähes kirkkaan sinisiä ruokia, ja toisaalta pidän ehkä silti enemmän hieman vaaleammista sävyistä.

Käytän juustokakuissani yleensä valkosuklaata tuomassa makua ja antamassa jämäkkyyttä. Tällä kertaa jätin suklaan kuitenkin pois ja hyydytin kakun luomu liivatelehdillä. Niistäkään en enää ole niin varma, että onko liivatelehdet hyviksiä vai pahiksia. Jossakin vaiheessa välttelin parhaani mukaan liivetteita sisältäviä tuotteita kunnes jossakin vaiheessa sitten aloin pohtia asiaa uudelleen kollageenin terveyshyötyjen näkökulmasta.

Tein toisenkin juustokakun johon käytin 100 g tummaasuklaata ja 50 g 86% tummaasuklaata, joten tästä sinisestä kakusta halusin raikkaamman ja koska spirulina ei anna makua tarvitsin muita maun antajia. Maustoin kakun sitruunalla ja vaniljalla. Pohjan tein digestivekekseistä ja voista, ja lisäksi laitoin pohjaan kardemummaa sekä kanelia merisuolaripauksen kera. Pohjan maut antoivat oman mukavan säväyksensä kakkuun.

Sininen sitruunajuustokakku

pohja

100 g digestivekeksejä

20 g voita

kanelia ja kardemummaa maun mukaan

ripaus merisuolaa

täyte

200 g maustamatonta tuorejuustoa (Lidl)

2 dl kuohukermaa vaahdotettuna

1 sitruunan mehu

3 luomu liivatelehteä

2 tl vaniljasokeria

1 rkl tomusokeria

1 rkl blue spirulina -jauhetta (Rawnice/Ruohonjuuri)

Sinisestä vihreään...

Makeiden herkkujen rinnalle tein pastasalaatin ja kana-pekoni-voileipäkakun maalahden limpusta. Näiden lisäksi tein jo perinteeksi muodostuneet suolakeksit, jotka värjäsin vihreiksi viherjauheella (esim. Foodin). Nämä suolakeksit ovat erittäin helpot ja nopeat tehdä! Reseptiä voi muutella mielin määrin.

2 dl spelttijauhoja

1/4 dl pellavansiemenrouhetta

1/4 dl jauhettuja hampunsiemeniä

2 tl viherjauhetta

1 tl oreganoa

reippaasti mustapippuria rouheena

merisuolaa 3/4 tl

sokeria 1/2 tl

leivinjauhetta 1/2 tl

+ 1/2 dl öljyä

loraus makadamiapähkinäöljyä

+ 1/2 - 3/4 dl kylmää vettä

Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää sitten joukkoon öljy sekä vesi. Sekoita tasaiseksi massaksi liikaa vaivaamatta. Kauli taikina ohueksi levyksi, leikkaa paloiksi ja paista uunin ylätasolla 200*asteessa noin 5-7 minuuttia. Vinkki! Kaulinta onnistuu helpoiten kahden leivinpaperin välissä.

Arjen pikaruokaa

Tänä keväänä meidän perheessä on syöty lähes päivittäin pastaa. Se on niin vaivaton ja nopea laittaa, ja eri variaatioita on helppo keksiä. Toisinaan tunnen syyllisyyttä siitä, että syödään niin yksipuolisesti mutta sitten taas mietin, että syöväthän jotkut joka päivä pelkkää perunaa eri lisukkeilla. Että onko siinä oikeastaan paljon eroa, hiilaripitoisia kummatkin. Perunaa en itse muutenkaan mielelläni syö kovin usein koska se ei ole kovin vatsaystävällistä.

Tästäkin piti tulla alunperin pastaa mutta kuten tavallista vaihdoin lennossa suuntaa, lapset kun tykkäävät myös itsetehdyistä tortilloista. Samasta taikinasta saa tehtyä helposti sekä narupastaa että tortilloita. Alunperin näin ohjeen Jamie Oliverin ohjelmassa ja halusin testata sitä samantien. Kyseinen pastataikina syntyy vaivattomasti vain kahdesta raaka-aineesta: pinaatista ja jauhoista. Myöhemmin kokeilin käyttää pinaatin sijaan vuohenputkenlehtiä ja nyt käytin... MYSKIKURPITSANLEHTIÄ! Voit varmaan olla ihan että "whaaaat!" mutta kyllä, myös myskikurpitsan lehtiä voi syödä, kuten sen kukkiakin. Eikö olekin mielenkiintoista!

Etsin nimittäin netistä tietoa, että miten voisin hyötykäyttää tuota kaikkialle leviävää myskikurpitsaani, joka ei ikävä kyllä tuota lainkaan itse kurpitsaa. Olen pohtinut pääni puhki syitä siihen ja sittemmin sainkin vastauksen, että se on ihan normaalia, ettei satoa heti kuulu. Että kasvi tekee ensin poikakukkia ja sen jälkeen vasta tyttökukkia, joista satoa saadaan. Hieman kyllä epäilen ehtiikö satoatuottavia kukkia enää tässä vaiheessa tulla, saati valmiita kurpitsoja. Lehtiä kyllä tulee ihan älyttömästi ja kukkiakin ilmestyy joka päivä muutama. Kukat tosin lakastuvat melkein heti auettuaan. Etsiessäni myskikurpitsankukkareseptejä löysin ohjeen, jossa tehtiin ruokaa myös kasvin lehdistä ja olin ihan innoissani. Vihdoinkin löysin tapoja käyttää hyödykseni tuota innokaskasvuista kasviani. Löytämässäni ohjeessa lehdistä tehtiin sipulin kanssa pannulla valmistettavaa lisuketta, ikäänkuin kaalihöystettä. Minä taas ajattelin kokeilla jotakin ihan toisenlaista: pastaa! Joka muuttui siis hetkessä tortilloiksi. Hieman piti soveltaa ja lisätä tarpeen vaatiessa lisää nestettä taikinaan, jotta koostumuksesta tuli oikeanlainen.

Myskikurpitsanlehtitaikinasta tuli oikein hyvää ja tortillat oli helppo valmistaa. Jauhoina käytin Hungry Chef 00-vehnäjauhoja, jotka soveltuvat erinomaisesti pastataikinan tekoon, ja siten myös tortillataikinan valmistamiseen. Huomattavaa makua lehdistä ei taikinaan juurikaan tule mutta ihanaa vihreää väriä sitäkin enemmän, ja mikä tärkeintä ne ovat erittäin terveellisiä ja sisältävät runsaasti vitamiineja ja hivenaineita. Lapset söivät tortilloja mukisematta ja kehuivat hyvää makua. Piilottamalla pari kourallista terveellisiä vihreitä taikinaan sain lapsillekin tärkeitä ravintoaineita ujutettua herkkujen lomaan.

Kurpitsanlehdissä on mm. fosforia, kalsiumia, rautaa, kaliumia sekä A-, B- ja C-vitamiineja.

Monet täyttää tortillansa lämpimillä täytteillä mutta meillä ne on syöty aina kylminä. Perinteisesti täytteeksi on laitettu salaattia, kurkkua, tomaattia, ananasta, juustoa, tonnikalaa ja majoneesia. Samalla linjalla mentiin tälläkin kertaa. Esikoinenkin syö kerrankin kasviksia ja jostakin ihmeellisestä syystä hän on hulluna persiljaan! Pari päivää sitten oltiin ravintolassa ja annoksesta puuttunut persilja meinasi tuoda ison harmin, onneksi tarjoilija toi kuitenkin pyydettäessä keittiöstä muutaman persiljantupsun. Meillä persiljaa kasvaa kasvulavalla ja sieltä saan haettua muksullekin. Salaattikin saadaan omasta maasta, kuten tietysti myös nuo kurpitsanlehdet. Tomaatti vielä kypsyy.

Myskikurpitsanlehtitaikina - käy pastaan ja tortilloihin

n. 2-3 dl myskikurpitsanlehtisilppua

2-3 dl 00-jauhoja (myös tavallinen vehnäjauho tai spelttijauhot käy)

1/2 dl kylmää vettä

loraus öljyä

merisuolaa

Määrät ovat suuntaa-antavia koska koostumukseen vaikuttaa paljon lehtien kosteus. Minä käytin nuoria lehtiä mutta luultavasti myös isommat lehdet sopivat hyödynnettäviksi. Keräsin noin 10-12 pientä ja keskisuurta lehteä, jotka huuhtelin kylmällä vedellä ja leikkasin sitten suikaleiksi.

Laita silputut lehdet monitoimikoneeseen (jossa silppuava terä) ja surauta lehdet pestomaiseksi. Lisää joukkoon jauhoja vähän kerrallaan ja sekoita taas. Seuraa koostumusta ja lisää tarvittaessa kylmää vettä. Lorauta öljy joukkoon, lisää myös suola ja sekoita. Taikinaa voi vielä alustaa jauhotetulla pöydällä oikean koostumuksen saavuttamiseksi.

Tortilloja varten ota taikinasta pieniä, ruusukaalen kokoisia, palleroja ja kauli hyvin jauhotetulla pöydällä erittäin ohuiksi kiekoiksi. Paista kiekot kuumalla ja kuivalla paistinpannulla molemmin puolin. Kypsyessään tortillan pinta alkaa kupruilla ja pintaan ilmestyy ruskeita läikkiä. Lado valmiit tortillat lautaselle pyyhkeen alle, jotta ne pysyisivät mahdollisimman pehmeinä.

Täytä valmiit tortillat haluamallasi tavalla tai syö ne sellaisenaan voin kera!

Kotitalous oli peruskoulussa lempiaineeni, kaikki mahdolliset kotitalouden kurssit valitsin kurssitarjottimelta. Jossakin vaiheessa into laantui, tai tasaantui. Nykyisin leivon ja teen ruokaa mielelläni, ja testailen kaikkea uutta. Nyt kuitenkin palasin vanhaan tuttuun reseptiin, jonka parikymmentä vuotta sitten liimasin kotsanvihkooni.

Kinuskileivokset.

Ne ihastuttivat silloin, ja ihastuttavat edelleen. Ja tänä vuonna kun omenoita on tullut kaikkialle niin hurjasti niin meillekin omppusankoja on tullut sieltä ja täältä. Kymmenen litraa minä lohkoin omenoita uunipellille ja kypsensin soseeksi, ilman sokeria. Omenoissa on tarpeeksi makeutta eikä sokeria siis tarvitse soseisiin lisätä. Uunissa omenasose on vaivatonta tehdä ja saa ison määrän tehtyä kerralla, varsinkin jos on kiertoilmauuni. (Tässä linkki omenahillon/-soseen valmistukseen. Tuossa ohjeessa käytin vielä sokeria mutta nyttemmin olen sen jättänyt pois.)

Toinen leivontakipinän antaja oli saamani tuotepaketti Ruokavaliot.fi verkkokaupasta, jossa on laaja valikoima mm. gluteenittomia tuotteita. Pakettini sisälsi mm. karkeaa tattarijauhoa ja karamellikookostahnaa. Tattari on itselleni aika vieras raaka-aine ja siitä syystä halusin tutustua siihen paremmin. Muistan syöneeni siitä tehtyä täytekakkua ja en huomannut maussa juurikaan eroa vehnäjauhoista tehtyyn kakkuun. Tattari on gluteeniton ja sopii ainakin minulle herkkävatsaiselle paremmin. Herkkuihin kun on himo niin on hyvä olla parempia vaihtoehtoja olemassa.

Kookoksesta valmistettu, kookoksenkukkanektarilla makeutettu ja ripauksella Himalajan suolaa maustettu Salted caramel coconut bliss-levite päätyi myös ostoskoriini pelkästä mielenkiinnosta! Olen oppinut ajan kanssa kookoksen makuun ja nykyään käytän sitä paljon. Kookostahna on gluteeniton, laktoositon, lisäaineeton ja vegaaninen luomutuote.

Muokkasin reseptiä hieman näiden tuotteiden pohjalta ja vaihdoin tortun taikinan jauhot tattariin ja kookosta lisäsin täytteeseen ja hiuteleet koristeeksi.

Kinuskileivokset (n. 12 kpl)

Kääretorttupohja

4 luomu munaa

1/2 dl sokeria (tumma sokeri antaa kivan paahteista aromia)

2 dl karkeita tattarijauhoja

1 tl luomu leivinjauhetta

Kostutus

omenamehu

Täyte

5 dl omenasosetta

Salted caramel coconut bliss-levitettä maun mukaan

Täytekiisseli

2 dl maitoa

1 luomu muna

1 1/2 rkl maissijauhoja

1-2 rkl sokeria

1 tl vaniljasokeria

Kuorrutus

2 dl kuohukermaa

1 dl siirappia

nokare voita

Keitä ensin kinuski ja aloita muut valmistelut siinä ohessa.

Paista kääretorttupohja n. 5-7 minuuttia 200*asteessa uunin keskitasossa. Leikkaa kypsä torttupohja kahtia ja kostuta puoliskot.

Keitä täytekiisseli. Lisää kattilaan kaikki aineet lukuunottamatta vaniljasokeria ja sekoita voimakkaasti kiehuvaksi. Kiisseli sakeutuu nopeasti joten kannattaa tarkkailla koostumusta koko ajan. Mausta kiisseli vaniljasokerilla.

Lisää torttupohjan päälle vaniljakiisseli, kookostahna ja omenasose. Laita toinen torttupohjan pala täytteen päälle. Kaada lopuksi lämmin kinuski tortun päälle ja koristele halutessasi esimerkiksi kookoshiutaleilla ja kookostahnalla. Avattua kookostahnapurkkia täytyy säilyttää jääkaapissa ja siitä syystä tahnamainen koostumus muuttuu kovaksi, ja lusikoitaessa lähes rouheeksi, mutta maku säilyy silti ennallaan.

Leikkaa torttu halutessasi valmiiksi annospaloiksi.

| Kaupallinen yhteistyö |

Aina ei vaan jaksa

Huomaan hankkivani enemmän ja enemmän kaikenlaisia henkisen kasvun kirjoja ja myönteisen ajattelun oppaita. Toivon löytäväni niistä vastauksia elämälleni tai ihmeparantumisen kaltaisia vaikutuksia. Silti samaan aikaan mieleeni nousee vastustusta näitä aiheita ja ajatuksia kohtaan ja tekisi mieli mennä metsään huutamaan ja kiroilemaan raskaat lastit pois harteilta ja sydämeltä. Kumpaakaan mallia - sitä positiivista saati negatiivista - en ole kuitenkaan juurikaan osannut hyödyntää. Mielen päällä on kaikenlaista mutta niitä ajatuksia, tunteita, toimintamalleja ja sanoja tuntuu olevan kamalan vaikea päästää ulos vaikka tiedänkin, että se voisi olla terapeuttista ja hyödyllistä.

Liika positiivisuus tuntuu jopa ahdistavalta ja ärsyttävältä eikä se ole oikein minun tyylistäkään. Ulospäin haluan silti näyttää seesteiseltä, ja ehkä siinä onnistunkin, vaikka pinnan alla myllertää valtavasti. Uskalluksesta siinäkin on kyse. Ei uskalla päästää irti - ei uskalla vapautua. Elämäni on tällä hetkellä erittäin kaaosmaista mutta ulospäin se ei välttämättä näy. Se taas osaltaan jopa vihastuttaa koska tahtoisin kaikkien tietävän mitä käyn läpi...tai se ei vain tunnu kivalta, että ihmiset olettavat minun olevan kunnossa ulkoisen olemukseni perusteella, vaikka se onkin vain pelkkä kuori, vääristävä sellainen. Tuntuu raskaalta ettei pysty sanoittamaan omia tunteitaan. Tästä syystä positiivisuus ei tunnu tilanteeseen sopivalta, ja siitä syystä Pieni pahan mielen kirja tuntuu sopivalta tähän hetkeen, tähän elämäntilanteeseeni. Sivujen tuhoaminen ja mustaksi suttaaminen tuntuu hyvältä, ainakin ajatustasolla. Tässä taas päästään siihen irtipäästämisen hankaluuteen eli en osaa sotkeakaan spontaanisti.

Kirjassa on 111 sivua pelkkää synkkyyttä. Tähän kirjaan saa luvan kanssa purkaa kaikki elämän ketutukset, ärsytykset, vitutukset (hyi ruma sana). Tähän saa kirjata kaikki elämässä vastaan tulleet idiootit, paskapäät, kusiaivot, törtöt ja muuten vaan ääliöt. Kirjan sivuilla voit reilusti moittia muita, löytää syylliset kaikkeen mikä on pielessä, sanoa suoraan kaiken paskan, kanavoida katkeruuden ja ahdistuksen, kaivella menneisyyden haamuja ja kertoa kaiken mikä somessa ottaa päähän.

Mikä pilaa koti-illan? Mikä yhteiskunnassa ärsyttää? Mitkä ovat ärsyttävimmät hienostelevat sanamuodot ja muotisanat? Mitä et ikinä anna anteeksi? Mitkä ovat turhimmat IG-tilit tai blogit? Mistä tunnistat ääliön treffeillä? Mitkä ovat perheenjäsenten huonot puolet? Mikä elämässä on pielessä? ...

Pieni pahan mielen kirja on turvallinen vaihtoehto pahanmielen kanavointiin.

Pieni pahan mielen kirja

Otava

Kaikki henkisyys mikä ennen on ollut niin tärkeä osa minua on viimeaikaisten koettelemusteni takia menettänyt merkitystään. Enää asiat eivät ole kirkkaina ja selvinä mielessä ja luottamus on kokenut takaiskun. Kun jokin osuu liian liki sitä alkaa ajatella ja tuntea eri tavalla. Erityisesti nyt kaipaisin konkreettisia kokemuksia, ja kun niitä ei ole tullut on luottamuskin kärsinyt.

Onhan se silti olemassa vaikkei siihen tällä hetkellä jaksaisikaan uskoa. Se toinen maailma, ihan tässä lähellämme. Niinkuin meidän Neljäveekin totesi: "Taivas ei ole tuolla ylhäällä vaan se on tässä ihan meidän vieressä." Siellä he ovat, meidän rakkaat. Rakkaat joita kaipaamme ja joita tarvitsisimme. Siellä ovat myös enkelit ja muut valo-olennot, ja korkeampi voima tai millä nimellä kukin haluaakaan sitä kutsua.

Kaikesta huolimatta koen olevani henkinen ihminen. Henkisyys vain on nyt tauolla. Voimani on vähissä ja uskoni koetuksella. Yllättävät koettelemukseni vaikeuttavat henkisten asioiden käsittelyä.

Olen lukenut lukemattomat määrät aiheeseen kuuluvaa kirjallisuutta, taustalla suuri mielenkiinto aiheesta sekä toivomus henkisen kasvun lisääntymisestä. Tässä Sanni Nevalaisen kirjassa Enkeleiden matkassa kerrotaan mitä ja keitä enkelit ovat, millaisia tehtäviä enkeleillä on, miten enkelin tunnistaa sekä mihin kaikkeen enkeleiltä voi apua pyytää.

Kirjassa on hurjan paljon tehtäviä ja harjoituksia joiden avulla voi voimistaa yhteyttä enkeleihin. Pidin erityisen paljon siitä vilpittömyydestä joka kirjasta huokui harjoitusten myötä. Harvoin missään lukemassani kirjassa tai oppaassa on ollut tehtäviä näin runsaasti. Sannista välittyy aito valo ja halu välittää oppimaansa myös muille. Usein henkisissäkin piireissä huomaa sitä, ettei omastaan haluttaisi luopua tai omaa tietoaan antaa muille ilman, että saadaan itse jotakin vastalahjana. Itse taas ajattelen eri tavalla ja tunnen kiusalliseksi sen, että henkisistä asioista käydään ns. kauppaa. Henkisten oppien ja asioiden pitäisi olla kaikkien saatavilla ja omastaan tulisi antaa myös muille jotta maailman tila paranisi. Jotta rakkaus ja valo lisääntyisi.

Kirjasta löydät harjoituksetmaadoittumiseen, hengittämiseen, kehon energioiden aistimiseen, eheytymiseen, tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn sekä anteeksiantoon ja haaveiden toteutumiseen. Kirjan harjoitusten avulla tutustut omaan suojelusenkeliin sekä muihin enkeleihin ja arkkienkeleihin.

Valoa ja rakkautta!

Enkeleiden matkassa

Miten etenet omalla enkelipolullasi

Sanni Nevalainen

Viisas Elämä 2018

Mies sanoi nähneensä joku aika sitten kaupassa salmiakki-valkosuklaapalloja, sellaisia kakkutikkarin ja tryffelin välimuotoisia miniherkkuja, mutta epäili etten tykkäisi ja jätti kauppaan. Sittemmin kävi uudelleen, osti ja toi näytille. Minähän repäisin rasian heti auki ja nautiskelin ja ihastelin vahvaa salmiakin makua ja taustalta jännästi tulevaa mustaherukan aromia. Aattelin, jotta näitä pitää saada lisää! Kunnes katsoin tuotesisältöä...ihan hirveästi E-koodeja, nyyyh. Tästä makunautinnosta inspiroituneena kokeilin ideoida vastaavanlaisen reseptin itse, koska pakkohan näitä on saada tehtyä ilman ylimääräisiä turhuuksia.

Aloin pohtia reseptin sisältöä, päivin öin. Kekseistä ja tuorejuustosta sen saisi ehkä nopeiten mutta sitten ajattelin etten halua käyttää valmiita keksejä. Jatkoajatus oli leipoa keksit itse kunnes sitten päädyin ns. raakataikinaan eli raakana syötävään keksitaikinaan mitä ainakin amerikkalaisissa blogeissa näkee nimellä "cookie dough". Monissa niissä käytetään todella paljon sokeria ja voita, tai sitten taikinat ovat maapähkinäpohjaisia ja sellainen ei sovi tähän yhteyteen.

Minulla on tapana pohtia kaikkea ihan liikaa ja toisinaan taas ryhdyn hommiin tietämättäni alussa mitä lopputuloksesta tulee. Kokeilen ja maistelen. Vähän kuin pianonsoiton suhteenkin, en ymmärrä juurikaan nuoteista vaan soittoni perustuu paljon korvakuulolta soittamiseen.

Tästä lakritsaisesta kakkutaikinasta tuli kaikenlisäksi gluteeniton, maidoton ja munaton eikä sokeriakaan juurikaan tähän tule. Ja mitenkö tätä kuuluisi syödä? No vaikka lusikoimalla sitä suoraan purkista.

Lakritsainen "keksitaikina"

1/4 dl pellavarouhetta

2 dl Virtasalmen viljatuotteen gluteenittomia kaurahiutaleita

1/2 dl Virtasalmen viljatuotteen tattarijauhoja

1 tl vaniljasokeria

1-2 tl luomu lakritsijauhetta

1 tl aktiivihiilijauhetta, Rawnice

1 rkl kookoshiutaleita

1 mm merisuolaa

1/2 dl mustaherukkahilloa

1/2 dl kookosöljyä

1 banaani

1/2 dl kylmää vettä

Laita kaikki aineet monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa jos haluat lakritsin tulevan enemmän esiin. Vesi kannattaa lisätä massaan viimeiseksi ja pienissä erissä jotta koostumuksesta ei tulisi liian löysä. Pellavarouhe sitoo ja antaa sitkoa taikinalle mutta se ei ole välttämätön.

Taikinasta voi tehdä myös pallosia tai silikonimuotin avulla esimerkiksi sydämiä ja kuorruttaa ne valkosuklaalla. Salmiakin maun rakastajille reseptiin voi lisätä elintarvikekäyttöön tarkoitettua ammuniumkloridia, esim. Haganol Apteekin Salmiakkijauhetta.

Käyttämäni mustaherukkahillo on itsetekemääni. Keitin isossa kattilassa n. 5 litraa mustaherukoita pienessä vesitilkassa, soseutin marjat ja lisäsin survokseen n. 4 dl hillosokeria ja keitin paketin ohjeen mukaan hilloksi. Hillosokeripaketin kyljessä olevassa ohjeessa sokerin määrä oli isompi mutta pienempikin määrä riittää, ainakin oman makuni mukaan.

Ohjeessa käyttämäni gluteenittomat tuotteet sekä kookosöljyn tilasin Ruokavaliot.fi -verkkokaupasta. Ruokavaliot.fi on kivan monimuolinen nettipuoti, josta löytyy runsaasti tuotteita vaihtoehtoruokavalioita noudattaville kuluttajille.

| Kaupallinen yhteistyö |

Ruokakaupoissa asioidessani mukanani on yleensä aina kestokassi. Sitä ennen otin usein kotoa kertaalleen käytetyt muovipussit mukaan ostoksille, jotta välttyisin muovipussivuoren kasvamiselta kotona. Lopuksi kotiin kerätyt pussit päätyivät roskapusseiksi. Siihen, mikä korvaisi nykyiset roskapussit, en ole vielä löytänyt ratkaisua. Onko vastaus biopussit, paperipussit vai jokin muu, se jää vielä odottamaan lisäselvitystä.

Jotkut kaupatkin ovat vähentäneet muovipussien jakamista. Varsinkin ilmaispussien määrää on vähennetty. Viimeksi kesällä shoppaillessani törmäsin kysymykseen haluanko ostaa pussin ostoksilleni kun siihen asti pussin oli saanut maksutta. Mahtaako pieni lisämaksu vähentää pussien ottamista, en tiedä. Mutta jos olisin tiennyt niin olisin ottanut kaupoille mukaan kestokassit kotoa. Ohuista materiaaleista tehdyt kassit ja pussit eivät vie paljoa tilaa laukussa tai takin taskussa.

Muovijäteongelma on ollut usein otsikoissa ja ihmiset alkavat pikkuhiljaa ymmärtää kuinka isosta asiasta onkaan kyse. Varmasti moni on nähnyt puhuttelevia kuvia yhä kasvavista muovijätevuorista tai eläimistä, jotka ovat vahingoittuneet muovijätteen takia. Eipä tuo mukavaa katsottavaa ole. Varmasti aikoinaan muovin keksiminen oli tarpeellinen keksintö mutta ihmisten huolimattomuus ja tietämättömyys on tehnyt keksinnöstä huonon nykytilanteesta katsottaessa.

Yritän opettaa lapsilleni sitä, että luontoa pitää kunnioittaa eikä sitä saa roskata, ja aika hyvin oppi on mennyt päähän. Toivotaan, että se pysyykin siellä vielä ajan kuluessakin. Esikoinen jokin aika sitten tosin murehti mikä tulevaisuudessa korvaa muovipillit kun kyseisestä muoviongelmasta oli puhe. Kyllähän se toki itseäkin välillä mietityttää, että miten paljon oma elämä pyöriikään muovin ympärillä. Kaikesta tuskin on mahdotonta luopua mutta jo pienillä valinnoillakin on osansa muutoksessa.

"Ihmiskunta on tuottanut muovia 8,3 miljardia tonnia vuosina 1950-2015. Tuosta määrästä noin 80 % on yhä kaatopaikoilla ja merissä. Muovien pelätään aiheuttavan vähintään yhtä suuren globaalin ympäristöuhkan kuin ilmastonmuutos."(lähde)

Olen jo pitkään suunnitellut toteuttavani tämän kestokassi-idean itsekin mutta kevään pysäyttävät koettelemukset ovat lamaannuttaneet sekä minut että intoni ryhtyä mihinkään, eipä tosin inspiraatiokaan ole maisemissa pyörinyt.

Tänään kuitenkin kaivoin ompelukoneen kaapista ja otin esiin pitsiverhopinon minkä sain anopiltani. Osa verhoista päätyi verannan ikkunoihin mutta yhden jätin DIY-projektiani varten. Leikkasin verhosta 6 suorakaiteen muotoista kappaletta, jotka ompelin pusseiksi. Jokaisen pussin yläreunaan ompelin aluksi nauhakujan. Tämä naurettavan helppo ja nopea kierrätysprojekti oli valmis hetkessä. Nauhakujaan voi pujottaa nauhan, nyörin tai kuminauhan. Minä käytin sitä mitä käsillä oli saatavilla sekä kierrätysteemaan sopivaksi polkupyörän sisäkumista leikattuja ohuita suikaleita, jotka pujotin hakaneulan avulla kujaan ja solmin lopuksi suikaleiden päät yhteen.

Näihin itsetehtyihin vihannesten ja hedelmien kestopusseihin olisi hyvä liittää myös jokin pieni tagi, johon hintalapun saa tarvittaessa kiinni ja pois. Kaikkien materiaalien tulisi kuitenkin olla sellaisia, että ne kestävät pesua tarpeen mukaan. Omiin kestopusseihini en kuitenkaan tagia laittanut koska asioin pääsääntöisesti vain Lidlissä ja siellä kyseistä tarrasysteemiä ei ole käytössä.

Toivotaan, että kaupat hyväksyvät nämä DIY-kestokassit ja että pussit kestävät käytössä pitkään.

Mitä tänään syötäisiin?

Siinäpä kysymys, joka pyörii mielessä päivittäin. En tiedä olisiko kysymys mielessäni niin usein jos asuisin yksin. Silloin saattaisin syödä toisaalta melko yksipuolisesti tai jättää syömisen väliin unohduksissani. Tai ehkä kokeilisin intoa puhkuen uutuksia päivästä toiseen.

Silloin kun pää on tyhjä täytyy ideoita hakea muualta. Maailmahan kun on reseptejä pullollaan ja ne oikeat täytyy vain löytää sieltä. Useimmiten ne parhaimmat ovat myös ne yksinkertaisimmat. Harvoin silti teen mitään noudattamalla tiukasti ohjetta. Keräilen palasia sieltä täältä ja yhdistelen oman maun mukaan uusiksi kokonaisuuksiksi. Tietysti paljon vaikuttaa myös se mitä kaapista kokkailuhetkellä löytyy.

Ruokavalioni ei ole kaiketon vaan enemmänkin olen kaikkiruokainen. Mutta silti voisin elää lähes kokonaan kasvisruoalla. En kuitenkaan halua pukata itseäni mihinkään tiettyyn tiukkaan koteloon vaan olen avoin kaikelle.

Tänään mentiin silti kuitenkin kasvislinjalla ja mitä kaapistani löysin, plus tietenkin hävikin minimointia noudattaen. Kasviksia tulee ostettua paljon ja niitä on myös kasvihuone pullollaan ja usein meinaa vain käydä niin, että ne meinaavat jäädä syömättä kun nuukailen niiden käyttöä.

Kaapistani löytyi isohko kesäkurpitsa, tomaatteja, porkkanaa, retiisejä, linssejä ja pakastimesta mustapapuja. Kyllä niistä ruoka saadaan aikaiseksi. Runsaasti vain joukkoon mausteita, yrttejä ja sipulia niin hyvä tulee. Juustoa vielä päälle niin avot! Pitäisi hankkia enemmän juustoja jääkaappiin, joitakin voimakkaanmakuisia, aromikkaita. Yleensä tulee ostettua vain kermajuustoa ja mozzarellaa, ja niistä jälkimmäinen ei maistu yksikseen juuri miltään. Olenkin alkanut marinoida mozzarellani ennen käyttöä suolalla, mustapippurilla, yrteillä ja balsamico-öljyllä.

Tomaattinen linssi-kesäkurpitsavuoka

200 g vihreitä linssejä

suolaa, yrttejä ja valkosipulia

oliiviöljyä

1 iso sipuli

1 prk tomaattipyrettä

kourallinen kirsikkatomaatteja

4-5 retiisiä viipaleina

1 paprika

2 dl keitettyjä mustapapuja

(1/2 dl vettä)

merisuolaa

mustapippuria

tulista paprikajauhetta

12 yrtin suolaa

curry-oliiviöljyä (Rajamäen)

loraus balsamicoa

2 porkkanaa

1 isohko kesäkurpitsa

200 g mozzarellaa

juustoraastetta

Keitä linssit paketin ohjeen mukaan kypsiksi suolalla, yrteillä ja valkosipulilla maustetussa vedessä.

Kuullota pieneksi kuutioitu sipuli öljyssä ja lisää joukkoon muut aineet. Sekoita tasaiseksi ja anna kastikkeen hautua. Ohjeella tulee aika tömäkkä tomaattikastike ja se saa sellainen ollakin. Kypsyessään uunissa kesäkurpitsasta erottuu runsaasti nestettä.

Tee porkkanasta julienneraudalla ohuita naruja tai raasta porkkanat. Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi kiekoiksi. Leikkaa mozzarella viipaleiksi.

Lado vuokaan kerroksittain kesäkurpitsaa, porkkanasuikaleita, linssejä ja tomaattikastiketta. Laita päällimmäiseksi juustot ja paista vuokaa uunissa keskitasolla 200*asteessa noin puoli tuntia.

***

Mustapavut, paprikamauste ja 12 yrtin suola löytyivät kukin kätevästi Ruokavaliot.fi -verkkokaupasta. Ruokavaliot.fi:n tuotevalikoima on laaja ja löysin sieltä runsaasti sellaisia tuotteita, joita en ole muualla nähnyt. Luomutuotteet, rawfoodit, gluteenittomat ja vegaanit tuotteet löytyvät verkkokaupasta hyvin edustettuina "saman katon alta".

| Kaupallinen yhteistyö |

Ruokavaliot.fi

Paikallisen yrittäjän sydämen asia ja haave on toteutunut, Adeliina-tuotesarjan myötä. Kyseessä on kodin puhdistukseen tarkoitettujen tuotteiden tuoteperhe, joka sisältää mm. pyykkietikoita, pesuaineita, tekstiilienraikastajia ja saippuoita. Kaikki tuotteet on tarkasti suunniteltu ja valikoitu. Kaikki tuotteet on varustettu avainlippumerkillä.

Adeliinan tuotteet ovat korkealaatuisia, kotimaisia, biohajoavia, ja ekologisia. Ne ovat myös vegaanisia ja säästävät aidosti luontoa.

Sain yhteistyön kautta testattavakseni pyykkietikan, puhtaan pyykin tuoksuisen, ja sellaiselta pyykki kyllä pesun jälkeen tuoksuukin, ihanan raikkaalta. Pyykkietikka toimii huuhteluaineena, se kirkastavaa värejä ja pehmentävää pyykkiä. Etikka poistaa vaatteista hienhajua ja tunkkaisuutta.

Etikkaa on käytetty kodin puhdistusaineena jo vuosikymmeniä, meilläkin sillä on puhdistettu niin ikkunat, viemärit, kattilat kuin pyykitkin jo vuosia. Nyt etikka on noussut jokaisen tietoisuuteen pyykkietikoiden muodossa. Pyykkietikka sisältää yleensä väkiviinaetikan lisäksi vain tuoksuöljyä tai eteeristä öljyä. Täysin puhdas luonnontuote siis. Pyykkietikka on tuotteena hyvin monikäyttöinen, se sopii pyykin lisäksi mm. ikkunoiden pesuun, huoneilman raikastajaksi ja pintojen puhdistajaksi, tällöin tosin olen laimentanut sitä hieman vedellä koska etikka itsessään on vahvaa.

Pyykkietikan lisäksi sain testiin Adeliina-sarjan tuoksuttoman ja kirkasteettoman pyykinpesuaineen, joka sopii kaikkeen pyykinpesuun. Tuote on todella riittoisaa, saamani ohjeen mukaan riittää kun koneelliseen laittaa vaivaiset 5-10 mm pesuainetta, normaalisti kun pesuainetta käsketään laittaa jopa puoli desiäkin, mikä on kyllä yleensä hieman liioiteltua. Pyykki kyllä puhdistuu vähemmälläkin. 1000 ml pullosta saa huimat sata pesua.

Pyykinpesuaineiden lisäksi sain testiin vielä tekstiilinraikastajan ja palasaippuan. Tekstiilinraikastajaa käytetään raikastamaan mm. mattoja ja tekstiilejä. Sitä ripotellaan pinnoille, annetaan vaikuttaa ja imuroidaan pois. Toiselta nimeltään se on imurointipuuteria ja käytännössä tuote on ruokasoodaa, johon on lisätty tuoksua. Vanhan kansan yleispuhdistusaineenakin tunnettu aine. Äitini varastoissa oli aina isot määrät ruokasoodaa, jota hän käytti milloin mihinkin. Ruokasooda sopii mm. kotitekoisiin kosmetiikkatuotteisiin, kahvinkeittimen puhdistamiseen, kaakeleiden raikastamiseen, kenkien pahan hajun poistamiseen ja pehmolelujen puhdistukseen. Adeliina Tekstiilinraikastajaa voi siis käyttää samaan tapaan esimerkiksi poistamaan tunkkaista hajua niin huoneista kuin vaatelaatikoista, tai kovassa käytössä hajuuntuneista kengistäkin. Tuoksuina on valittavana raikas mango ja puuvilla. Omat kokemukseni testin osalta jäivät lyhyiksi kun tuotepakkaus rikkoontui kahdesti siten, että ravistaessa kansi irtosi ja koko 450 g sisältö levisi ensin sänkyyn ja sitten matolle, ja päätyi lopulta kaikkineen imuriin raikastamaan imurointia. Mutta tuote itsessään on näppärä ja pohjautuu vanhan kansan tietoon, joten sen on pakko olla toimiva.

Adeliina-palasaippuat käyvät niin käsien kuin vartalonkin päivittäiseen puhdistukseen.

Lisätietoa tuotteista ja jälleenmyyjistä löydät täältä!

Kaupallinen yhteistyö | Adeliina | SOblogit

Tässä on sitä ideaa mistä minä pidän. Kierrätystä ja uuden luomista. Olen noudattanut itse tätä samaa linjaa jo vuosia, olen kerännyt vanhat käytöstä poistetut vaatteet ja tekstiilit kaappiin odottamaan myöhempää uusiokäyttöä. Lapset ovat saaneet vauva-aikana housuja ja paitoja ja pesulappuja isänsä vanhoista T-paidoista, tytölle olen tehnyt röyhelömekkoja myös niistä teepaidoista. Äitini on tuonut vanhoja vaatteitaan minulle josko keksisin niistä jotakin uutta. Vielä kun tällaisen ideakirjan saisi aikuistenkin koossa, eli ideoita miten luoda uusia vaatteita ja asusteita jo olemassaolevista tekstiileistä. Tällaiset ideat ovat nimenomaan ekologisia, järkeviä ja persoonallisia.

Paidasta pöksyt kirjassa vaatteita saavat perheen pienimmät. Ideoita kirjasta löytyy yhteensä 35 kaavojen kera. Ompelutöissä hyödynnetään kankaiden lisäksi myös nyörit, nauhat, napit ja vetoketjut. Kaikki mahdollinen otetaan talteen tulevaa käyttöä varten, osia voi sitten yhdistellä monilla eri tavoilla lopullisessa työssä.

Kirjassa ei ole erillistä kaava-arkkia vaan kaikki kaavat on piirretty kansien sisäpuolelle. Näillä kaavoilla vaatteet valmistuvat noin puolivuotiaalle vauvalle. Sen sijaan jos haluat tehdä samoilla kaavoilla vaatteita hieman isommille lapsille niin kirjasta löytyy ohjeet miten suurennat kaavoja "manuaalisesti".

Mallit ovat suloisen somia, pilkkuja ja rusetteja. Kirjasta löytyy näppäriä kankaankuvioimiskeinoja, joilla saa heti uutta pirteää ilmettä vanhalle kankaalle. Kangasta voi kuvioida vaikka porkkanan avulla! Ideat ja mallit on luotu juuri sillä mentaliteetilla, että kaikki valmistuu nopeasti ilman turhaa pähkäilyä. Kaavojen toteutuksissa on monia kivoja yksityiskohtia.

Potkupukujen ja haalareiden lisäksi kirjan kaavoilla syntyy erilaisia asusteita kuten kauluksia ja rusetteja. Näiden lisäksi löytyy myös tumppuja, sukkia, kengät, peittoja ja tyynyjä. Ja tietysti äidillekin jotakin pientä kivaa.

Jos tykkäät ompelemisesta, DIY-ideoista ja kierrätyksestä, tämä kirja on juuri Sinulle!

Paidasta pöksyt

Larsson Linnea

Nemo 2018

Verhon toisella puolella

Onko siellä mitään? Olen aina ollut varma ja luottavainen, että tietenkin on. Kevään kokemusteni pohjalta olen kuitenkin alkanut epäillä ja menettää uskoani Taivaan olemassa oloon. Kun hartaasti toivomiasi merkkejä ja viestejä ei kuulu eikä näy sitä alkaa mieli pohtia kaikenlaisia skenaarioita. Ja silloin kun usko on koetuksella tarvitaan vahvistusta. Ja sitä onneksi sain, tämän kirjan kautta.

Kaikkeuden sylissä pohjautuu laajalti tieteeseen ja teoriatietoon, mutta kirjan punainen lanka on kuitenkin yritys yhdistää tiede ja henkisyys. Näitä kahta ei pahemmin samassa lauseessa näe, useimmiten ne laitetaan toisiaan vastaan. Tiede usein kumoaa kaiken sellaisen mitä ei voi suoralta kädeltä todentaa. Näin ajatteli myös kirjan kirjoittaja Eben Alexander. Hän on pitkän linjan neurokirurgi, joka vaipui koomaan vuonna 2008. Kaiken järjen mukaan hänen ei olisi pitänyt mitenkään selviytyä sairaudestaan kooman jälkeen mutta kuin ihmeen kaupalla hän parani, ja jo muutaman kuukauden kuluttua hän oli parantunut lähes entiselleen. Koomansa aikana, jolloin minkäänlainen aivotoiminta ei ollut mahdollista, hän koki kuitenkin jotakin järisyttävää. Kuolemanrajakokemuksen, joka mullisti hänen elämänsä, ajatuksensa ja arvonsa.

Tämä kirja on jatkoa suurmenestykseksi nousseelle Totuus taivaasta-kirjalle, jossa kuvattiin tarkoin Ebenin matkaa Taivaaseen, ja takaisin. Kaikkeuden sylissä on erittäin mielenkiintoinen, tosin hyvin teoreettinen teos, jossa tieteen avulla selitetään ihmisen tietoisuutta, kuolemanrajakokemuksia sekä henkisyyttä sen koko kirjossaan.

On hyvin mielenkiintoista lukea aiheesta, joka kiinnostaa ja joka tuntuu itselleen läheiseltä, ja vielä kiehtovampaa on lukea siitä tieteen näkökulmasta. Tutkimuksia henkisistä kyvyistä ja kokemuksista on tehty yllättäin paljon ja ainakin minuun ne tekevät suuren vaikutuksen. Kirjassa kerrotaan myös monista muista vaihtoehtoisista tavoista miten itse voi päästä tutkimaan omaa tietoisuuttaan ja sitä kautta vahvistamaan henkisyyttään, siis vaihtoehtoja kuolemanrajakokemuksille. Nimittäin vastaaviin kokemuksiin voi päästä käsiksi muutoinkin. Tällaisia ovat mm. binauraliset äänitteet, meditaatio, hypnoosi. Myös regressioterapiasta ja meedioiden avusta puhutaan ja näiden hyödyistä ihmisen hyvinvoinnille. Binauraliset sykkeet ovat kiehtovia ja niitä voi käyttää myös esimerkiksi uniongelmiin ja rentoutumiseen. Regressioterapia houkuttelee kovasti koska olen aina kokenut olevani jotenkin irrallinen tai ulkopuolinen ja tahtoisin löytää siihen syyn. Meedion tapaaminen on ollut mielen ja sydämen päällä jo vuosia, ja nyt vielä enemmän.

Kirjan sanoman voisi kiteyttää siihen, että jokaisella on mahdollisuus löytää oma roolinsa maailmankaikkeudessa ja sitä kautta tehdä yhdessä muiden kanssa tästä maailmasta parempi paikka, jossa rakkaus ja valo loistavat. Ihmiskunnan on jo aika herätä nykytilasta, joka sisältää ihan liikaa negatiivista energiaa, sotia ja pahuutta. Keskittymällä hyvään on ainoa tie parempaan tulevaisuuteen.

EBEN ALEXANDER

Kaikkeuden sylissä

Neurokirurgin matka tietoisuuden ytimeen

WSOY 2018

Eteeriset öljyt ovat nyt suosittuja erityisesti pyykkietikoiden suosion lisääntymisen vuoksi. Etikkaa on käytetty jo vuosikausia yhtenä kodin puhdistusaineena ja nyt se on pompannut markkinoille huuhteluaineen vertaisena tuotteena. Etikka itsessään on melko pisteliäs tuoksultaan joten sen taittamiseksi sopii eteeriset öljyt. Muutamalla tipalla tuoksua desilitraan etikkaa saa jo hyväntuoksuista pyykkiä.

Eteeriset öljyt sopivat kuitenkin paljon muuhunkin kuin vain tuoksuksi DIY-puhdistusaineisiin. Eteerisiä öljyjä on käytetty jo pitkään mm. aromaterapiassa ja apuna erilaisissa hoidoissa. Eteeriset öljyt vaikuttavat sekä hengitettynä, esimerkiksi höyryhengityksen avulla, että ulkoisesti mutta yleisesti ottaen ne täytyy aina laimentaa ennenkuin niitä voi laittaa iholle. Puhtailla eteerisillä öljyillä voidaan tukea niin fyysistä kuin psyykkistä hyvinvointia. Eteerisiä öljyjä voidaan käyttää esimerkiksi tuoksuissa, kosmetiikassa, kylvyissä ja kynttilöissä.

Jokaisella puhtaalla eteerisellä öljyllä on omat erityiset käyttökohteensa. Osa auttaa unettomuuteen, osalla on piristäviä ominaisuuksia, osa auttaa seksuaalisiin vaivoihin ja osaa käytetään stressin poistoon. Eteeriset öljyt valmistetaan kasveista, juurista, kukista, hedelmistä, vain puhtaista luonnon raaka-aineista, eikä niihin ole lisätty mitään kemiallista ainetta. Silti eteeristen öljyjen käyttö voi olla haitallista joillekin ihmisille, erityisesti raskaanaolevien, vauvojen ja vanhusten tulee olla erityisen huolellisia öljyjen käytön suhteen.

INCI: Cananga Odorata Flower Oil

Suosittelen tutustumaan tuoksuihin liikkeessä tai myymälässä, jossa tuoksuja pääsee itse tuoksuttelemaan. Pelkkä tuoksukuvaus verkkokaupassa tuoksua aiemmin tuntematta ei välttämättä anna selkeyttävää vastausta. Toki monet tuoksut ovat monille tuttuja muualta joten sen pohjalta uskaltaa tuoksuja tilata ilman tuoksutteluakin. Tällaisia ovat mm. laventeli, ruusu ja sitruuna. Minä sain omat öljyni testattavaksi NHS:lta. Paketti sisälsi laventelin, sitruunaruohon ja ylang ylangin.

Ylang ylang oli itselleni melko vieras tuoksu mutta pyysin sen testiin tuotekuvauksen perusteella. Sen hyvinvointia edistävät ominaisuudet kaikkiseltaan sopivat hyvin minulle. Ylang ylang mm. lievittää stressiä ja sen oireita, kuten korkeaa verenpainetta ja sydämentykytyksiä. Se rauhoittaa ja kohottaa mieltä, lievittäen suuttumusta, kireyttä ja unettomuutta. Lemmenkukka ylang ylang levittää tuoksullaan rakkautta ja auttaa seksuaaliongelmissa. Hiustenhoidossa ylang ylangia käytetään hoitamaan kuivia hiuslatvoja, ehkäisemään hiustenlähtöä ja antamaan kiiltoa.

Ylang ylangin tuoksua kuvataan makean kukkaiseksi mutta itse en vielä ole sitä vivahdetta löytänyt. Minun nenääni se on ehkä enemmän lääkkeenomainen, ehkä pihkainen ja teepuuöljyn kaltainen. Silti tuoksua tärkeämmäksi ominaisuudeksi asetan kuitenkin sen lääkinnälliset ominaisuutensa. Olen suurimman osan ajastani ihan liian stressaantunut ja sydämen oireitakin ilmaantuu toisinaan muljahduksina ja tykytyksinä. Tunnen myös itseni usein ahdistuneeksi vailla syytä.

Muutamia käyttötapoja ja -kohteita ylang ylang öljylle:

* sekoita muutama tippa öljyä veteen sumutepulloon ja suihkaise makuuhuoneeseen, tuoksu rentouttaa ja rauhoittaa.

* laita tippa öljyä huopahelmiin, esim. käsikoruun rauhoittamaan ja lievittämään kireyttä.

* sekoita muutama tippa öljyä pieneen määrään kylmäpuristettua kookosöljyä ja levitä kuiviin hiuslatvoihin. Ylang ylang lisää kiiltoa ja tuuheuttaa hiuksia, ja antaa samalla lempeän tuoksun. Sen sanotaan myös lisäävän hiusten kasvua joten kookosöljyn kera sitä voi laittaa myös päänahkaan.

* Ylang ylang öljyä käytetään myös ihovoiteissa ikääntymisen "estäjänä". Sekoita tippa öljyä kookosöljyyn, ja levitä voidetta kasvoille.

* laventeliöljyn kanssa ylang ylang auttaa PMS-oireisiin. Kokeile esimerkiksi tuoksulyhdyssä tai lisää muutama tippa kylpyveteen.

INCI: Cymbopogon Flexuosus Leaf Oil

Sitruunaruoho on tuoksultaan pyöreä, lämmin, aromaattinen. Se on mielialaa kohottava, energisoiva ja antiseptinen, joten se sopii hyvin lihassärkyihin ja jalkakylpyihin. Sitruunaruoho eli lemongrass parantaa verenkiertoa ja ruoansulatusta, voi auttaa alentamaan kolesterolia, lievittää päänsärkyä, puhdistaa akne-ihoa ja tasoittaa talineritystä. Sopii käytettäväksi kylvyissä, hieronnassa ja tuoksulampuissa. Sitruunaruohoöljyä voidaan käyttää lisäksi myös saippuoissa, kynttilöissä ja hyönteisten karkotuksessa.

Käytä sitruunaruohoa esimerkiksi...

* kirkastamaan ihoa. Lisää muutama tippa öljyä kuumaan veteen ja tee kasvoille höyryhoito.

* tee sitruunaruohöljystä, kookosöljystä ja ripauksesta ruokasoodaa DIY-deodorantti. Lisää kookosöljyyn muutama tippa sitruunaruoholjyä ja lisää joukkoon ripaus ruokasoodaa. Sekoita, ja levitä kainaloon.

* Silkkiset ja kiiltävät hiukset saat kun lisäät 5 tippaa öljyä 1 rkl kookosöljyä ja levität seoksen hiuksiisi. Anna hoidon vaikuttaa tunti ja pese hiukset sitten normaalisti. Hoito auttaa myös hiusten kasvuun.

* Koirille kirppujen poistoon: sekoita veteen sumutepulloon muutama tippa öljyä, sekoita ja sumuta koiran turkkiin.

* Muutama tippa kylpyvedessä auttaa ahdistukseen.

* Tee helppo ilmanraikastin lisäämällä n. 10 tippaa öljyä ja 500 ml tislattua vettä sumutepulloon, sekoita ja suihkauta huoneilmaan.

INCI: Lavendula Angustifolia Flower Oil

Laventeli on tunnettu rauhoittavista ominaisuuksistaan. Laventeli on ns. yleisöljy, se on turvallista käyttää myös suoraan iholle. Laventeli on fyysisesti ja psyykkisesti tasapainottava, rauhoittava, puhdistava ja kipuja lievittävä. Se on tehokas ihon uusiutumista nopeuttava hoitoöljy, joka mm. hoitaa palovammoja ja haavoja. Laventeli rauhoittaa sydämentykytystä, lisälyöntisyyttä ja rytmihäiriöitä. Laventelilla hoidetaan myös riippuvuustiloja, pakkomielteitä ja traumoja sekä tasapainotetaan levottomuutta, masennusta ja hermostuneisuutta. Laventeli auttaa lisäksi uniongelmista kärsiviä lapsia ja aikuisia.

Käytä laventeliöjyä...

* auttamaan nukahtamisessa tuoksulyhdyn avulla, sekoittamalla huonetuoksu laventeliöljystä ja tislatusta vedestä ja suihkuttamalla tuoksuvettä huoneilmaan, tai sitten vain nuuhkaiset tuoksua suoraan purkista, sekin jo voi auttaa rentoutumaan tarpeeksi.

* tee karkeasta merisuolasta ja laventeliöljystä ihana rauhoittava jalkakylpy kuuman veden kera.

* tee kipuvoide sekoittamalla pari tippaa laventeliöljyä esimerkiksi kookosöljyyn ja levitä/hiero seos kipeään kohtaan.

* sekoita 5 tippaa öljyä ja 3 dl vettä, ja saat aikaan toimivan hyttyskarkotteen.

* lisää käyttämäsi shampoon joukkoon laventeliöljyä. Laventeli auttaa hiuksia kasvamaan ja pysymään terveinä.

* tee imurointipuuteria ruokasoodasta ja laventeliöljystä.

* raikasta kainalot levittämällä pari tippaa öljyä kainaloihin.

Eteeriset öljyt ovat erittäin monikäyttöisiä ja valikoima niiden osalta on melko laaja. Jos öljyt kiinnostavat niin kannattaa tutustua niihin paremmin, jotta löydät itsellesi sopivimmat tuoksut. Internet on täynnä lisätietoa ja käyttökohteita joiden avulla saa kaiken hyödyn näistä upeista luonnontuotteista. Ja nälkä kasvaa syödessä kuten sanotaan. Nyt kun olen tutustunut näihin lämpimän pyöreisiin tuoksuihin, tahtoisin kokeilla raikkaampia vaihtoehtoja kuten greippiä, makeaa appelsiinia ja ehkä myös kaneli. Patchouli oli se mitä olisin alunperin tahtonut testiin mutta sillä hetkellä se oli tilapäisesti loppu. Ominaisuuksiltaan sekin olisi ollut sopiva vaihtoehto minulle.

Miten sinä käytät eteerisiä öljyjä?

Onko niistä ollut apua?

NHS Suomi / Nurme - eteeriset öljyt

Anna hetki itsellesi. Helpolta kuulostava ajatus mutta usein niin kovin vaikea toteuttaa. Hetken ei tarvitse olla pitkä eikä sen sisällön eteen tarvitse paljon ponnistella, mutta alkuun pääseminen onkin se vaikein juttu.

Anna hetki itsellesi -kirja sisältää runsaasti viiden minuutin tietoisuustehtäviä joiden avulla lisäät luovuuttasi, parannat aivojen toimintaa, selkeytät ajatuksiasi ja lisäät tuotteliaisuuttasi. Vain pieni oma hetki aamuisin ja päivä voi sujua paljon paremmin kuin normaalisti.

Tämän kirjan teema on keskittyminen. Keskity itseesi, ajatuksiisi, tunteisiisi, elämääsi ja löydä se mikä elämässäsi on tärkeintä, mikä antaa voimaa ja mikä tekee onnelliseksi. Tehtävät ovat joko kirjoitustehtäviä tai sitten vain ajatustyötä ja pohdintaa.

Siivoa kotisi niin siivoat mielesi.

Kirjoita rakkauskirje itsellesi.

Keskity hengittämiseen.

Tyhjää aivoistasi kaikki kuona ja kirjoita se paperille.

Kirjoita pelkosi paperille.

Listaa intohimosi, valitse niistä yksi ja pohdi miksi se on sinulle tärkeä.

Miksi-kysymys tunnistaa ongelman.

Listaa ajankäyttösi kohteet ja mieti mitkä voisi poistaa listalta.

Opettele sanomaan ei.

Mikä on sinulle tärkeää tänään?

Anna hetki itsellesi

Viiden minuutin tietoisuustehtäviä

Atena 2018

Kirjaintaiteen rauhoittava olemus

Minä niin nautin katsella taitavien ihmisten tekstausta ja kalligrafiaa. Se toimii lähes meditaation tavoin. Voisin tuijottaa vaikka miten pitkään ja samalla tietysti haaveilen osaavani itsekin kirjoittaa samalla tavalla. Mutta voi miten helpolta se näyttääkään ja miten vaikeaa se voikaan olla. Varsinkin jos kriitikko oman pään sisällä on kauhean äänekäs ja jyräävä.

Kun luopuu kuuntelemasta sisäistä kriitikkoaan ja keskittyy kirjainten luomiseen, hahmotteluun ja tekniikan opetteluun toimii se hyvänä tietoisen läsnäolon harjoitteena. Kalligrafian harjoittamisen sanotaan tuovan tyyneyttä elämään ja selkeyttä ajatuksiin.

Sivellintekstauksen taito - opi luovan tekstauksen ja kalligrafian tekniikoita -kirjan tavoitteena on tarjota järjestelmällistä opastusta ja kannustaa jokaista etsimään omaa tyyliään ja löytämään oma persoonallinen tapansa luoda kirjainmuotoja. Kirjan alussa tutustutaan työvälineisiin ja oikeanlaiseen kynäotteeseen. Kirjaimiin tutustutaan harjoittelemalla ensin vetoja, linjoja, muotoja ja kirjain-harjoitukset aloitetaan helpoimmista kirjaimista ja siitä siirrytään sitten pyöreisiin muotoihin ja koukeroisempiin kirjainmuotoihin. Kirjainten harjoittelussa apuna on ruutupiirrokset ja apuviivat mallikirjainten taustalla. Nuolimerkkien avulla hahmottuu kirjainten piirtosuunnat. Mallipiirrosten tukena on tietenkin myös sanalliset ohjeet.

Sitten kun tekniikka alkaa olla muistissa voi keskittyä kirjaimilla leikittelyyn. Kirjan puolivälissä tutustutaan vapaatyyliseen tekstaukseen ja jäljiteltyyn kalligrafiaan. Kirjaimia muokataan ja personoidaan ylisuurilla silmukoilla ja kirjainkoon muutoksilla, sanoja venytellään ja koristellaan koukeroilla ja kiehkuroilla. Jäljiteltyyn kalligrafiaan kirjasta löytyy mallit pienaakkosten tekoon.

Erikoistehoste-osuudessa tutustutaan erilaisiin varjostuksiin, väreihin, kuviointeihin ja korostuksiin. Miten luodaan kolmiulotteinen vaikutelma, miten saadaan aikaan liukuvärjätyt kirjaimet, miten kirjaimiin lisätään korostukset ja miten eri tavoin kirjaimia voi koristella. Kirjan lopusta löytyy runsaasti jäljennösmalleja niin leveille kuin ohuille sivellinkynille. Mallipohjat on vapaasti kopioitavissa joten harjoittelua ei ole pakko tehdä kirjan sivuille, tosin kirjan paperi on valittu siten, että se soveltuu sivellinkynille. Mallipohjista löytyy pienet ja isot kirjaimet, numerot, välimerkit ja perusvedot.

Kirjan tekijä, kanadalainen Kelly Klapstein, opettaa sivellintekstausta ja pitää suosittua englanninkielistä blogia www.kellycreates.ca, joka tarjoaa lisäinspiraatiota harrastuksen pariin.

Kelly Klapstein

Sivellintekstauksen taito

Opi luovan tekstauksen ja kalligrafian tekniikoita

SCHILDTS & SÖDERSTRÖMS

Sisäkumit kiertoon!

Koreja ja muovipusseja Moreenin uutuuskirjoissa!

Edulliset meikit alekoodin kera!

Myyränpesä ja mustikkahuttu

Makumuistoja lapsuudesta

Myyränpesä

Myyränpesä

Mausteinen voileipäkakku maalahdenlimpusta

Kana-pekoni-voileipäkakku

Elokuu kasvihuoneessa

Sateenkaaren värit lautasella

Sininen sitruunajuustokakku

Myskikurpitsanlehdet lautasella

Arjen pikaruokaa

Myskikurpitsanlehtitaikina - käy pastaan ja tortilloihin

Gluteeniton kinuskitorttu kotitekoisen omenasoseen kera

Kinuskileivokset (n. 12 kpl)

Pieni pahan mielen kirja

Aina ei vaan jaksa

Enkeleiden matkassa

Lakritsainen keksitaikina ilman keksiä

Lakritsainen "keksitaikina"

Kestokassi hedelmille kierrättäen!

Tomaattinen linssi-kesäkurpitsavuoka!

Tomaattinen linssi-kesäkurpitsavuoka

Puhdas koti turvallisesti: uusi Adeliina-sarja on täällä!

Paidasta pöksyt - ompele isosta pienelle

Kaikkeuden sylissä

Verhon toisella puolella

Vinkkejä eteeristen öljyjen käyttöön - laventeli, ylang ylang & sitruunaruoho

Viiden minuutin tietoisuustehtäviä

Sivellintekstauksen taito