Quantcast
Channel: Suvikukkasia
Viewing all 881 articles
Browse latest View live

2in1 Autokirja

$
0
0

Kukapa ei tykkäisi upeista autoista. En minä niistä juuri mitään ymmärrä, katselen lähinnä ulkonäköä, väriä ja merkkiä. Rakastan vanhoja autoja, niiden runsaita pyöreitä muotoja. Sanon aina, että sanaa 'auto' voidaan käyttää vain vanhoista kunnon autoista, nykyajoneuvot ovat vain kulkuvälineitä.

Readme:n Suuri autokirja - koko historia on aika unelma teos! Ajattelin ensin, että annan sen pojalleni joka on siinä iässä, että hän tykkää rakennella kaikkea: autoja, lentokoneita ja avaruusaluksia pahvista ja paperista. Hän on myös hyvin tarkka sen suhteen, että sen rakennettavan auton tai lentokoneen on muistutettava miltei 100% oikeaa vastaavaa laitetta. Ei siis riitä, että liimaan pahvilaatikkoon renkaat tai siivet, vaan sen on näytettävä ihan juuri sellaiselta kuin mitä oikea auto tai lentokone on. Ei siis yhtään haastavaa, ei. Niin ja siinä pitäisi myös olla oikea moottori ja ihmisen pitäisi mahtua kyytiin.

Ajattelin, että tämä kirja olisi hänelle kiva - ainakin tässä kirjassa olisi oikeannäköisiä autoja, ja mikä parasta: kirjan autot voidaan "rakentaa" kolmiulotteisiksi pienoismalleiksi. Kirja pitää siis sisällään tavallaan kaksi erillistä kirjaa: kirjan jossa esitellään historian 50 ikonisinta mallia ja kirjan, joka sisältää 50 irrotettavaa kolmiulotteista pienoismallia.

Poika ei innostunut kirjan "silpomisesta" vaan varjeli kirjaansa kuin mitäkin aarretta. Minä sitten yömyöhällä salaa irrottelin yhden lempparini - Elviksen Cadillacin ja taittelin auton muotoonsa. Ei se niin helppoa ollut kuin ajattelin, tarvitaan siis sorminäppäryyttä ja hyvää liimaa. Nyt minulla on sitten ihan oma Cadillac, menettelee sen aikaa kunnes saan ihan oikean - sitä odotellessa...



Kirjaa suositellaan yli 8-vuotiaille.

***

Esittely
Lähde matkalle läpi autojen historian 50 ikonisen mallin kyydissä alkaen vuoden 1908 T-Fordista ja päätyen vuoden 2013 Rolls-Royce Wraithiin.

• Keräilijän opas kertoo jokaisen auton asemasta autoilun historiassa.
• Irrotettava malliosa sisältää painamalla irrotettavat osat, joista voidaan rakentaa 50 huipputyylikästä kolmiulotteista pienoismallia. 
• Sivut ovat kartongin vahvuisia, joten pienoismalleista tulee tukevia.

Simon Heptinstall 
2015





Opas ruokaviidakkoon

$
0
0

Tarkkailetko mitä syöt?
Vältätkö tai suositko jotakin?
Mielipiteitä näiden asioiden suhteen on niin paljon kuin on ihmisiä. Ja jokainen saa olla sitä mieltä mitä haluaa näistä jutuista. Itseäni tieto hämmentää, vihastuttaa, inhottaa. Tietoa tulee niin paljon ja niin monenlaista laidasta laitaan, että vähemmästäkin menee nuppi sekaisin. 
Yritän välttää lisäaineita ja varsinkin tiettyjä aineita kuten E621 ja hiivauutetta, nykyään pahaksi on tullut myös karrageeni, jonka sanotaan aiheuttavan syöpää. Vältän myös aspartaamia jolla myöskin monia haittapuolia. 
Mutta mihin vetää raja sen suhteen mitä tietoa uskoa ja minkä ajatusmallin mukaan elää, siinäpä pulma. Toisiaan tulee ähky, ahdistus ja kyllästyminen kun aina vaan keksitään uusia juttuja mitä pitäisi välttää. Muutama vuosi sitten aloin suosia vain punaista maitoa, kermaa ja voita, ja nyt pitäisi välttää koko maitotuotteita. Ihminen ei kuulemma tarvitse maitoa ja sitten on vielä se epäeettinen puoli tässä maidontuotannossa. Joku aika sitten asiasta luettuani tulin niin surulliseksi ja ahdistuneeksi etten pystynyt käyttämään maitoa lainkaan. Mutta sitten vain kylmetin mieleni ja ajattelin, että joskus on vain pakko olla ajattelematta tiettyjä asioita ja elettävä päivä kerrallaan, jos jokaista tietoa ja rajoitetta alkaisi noudattaa, tulisi elämästä melko rajoittunutta ja vaikeaa. Mutta ennenkuin älähdät, niin kyllä meikäläisen päässä silti edelleen käy armoton kuhina ja pöhinä. Jatkuva ja tauoton mietintä ja asioiden jokakantilta pohdinta käyttää välillä liikaakin aivokapasiteettiani.

Mutta jos jotakin positiivista tästä voisi sanoa, niin aina on hyvä, että jokin asia herättää ajatuksia. Kun tarpeeksi monta päätä alkaa kelata samoja asioita niin ehkä muutos parempaan on vielä mahdollista.

Safkatutka - Opas ruokaviidakkoon tarjoaa lukijalleen rehellistä tietoa ruuasta, raaka-aineista ja lisäaineista, joita ostamme ja käytämme päivittäin. Opas sisältää myös arkeahelpottavia reseptejä ja mm. vinkkejä järkevään kaupassakäyntiin ja ostostentekoon. Siitä löytyy myös niksejä miten saada lapset syömään enemmän kasviksia ja miten ylipäänsä parantaa lasten saamaa ravintoa. Kirjan tarkoituksena on inspiroida lukijaansa ottamaan vastuu syömisestään ja terveydestään. Hyvän ja terveellisen ruoan syöminen ei ole vaikeaa eikä kallista.

Kirjassa paneudutaan mm. maitotuotteisiin, viljoihin, sokereihin, rasvoihin, kasviksiin ja eläinkunnan tuotteisiin ja tietysti lisäaineisiin - mitä välttää, mitä suosia, mitä kannattaa pohtia.
En muuten tiennyt, että viinirypäleet keräävät niin paljon torjunta-ainejäämiä, testien  mukaan jopa 26 eri torjunta-ainetta. Huh, ja niitä kun niin monesti näkee suositeltavan lapsille ihan pienestä pitäen. Ja miksi näitä vaarallisia, syöpääkin aiheuttavia lisäaineita sitten tungetaan joka paikkaan? Jos ihmiselle ei riitä luonnolliset maut niin olkoot sitten ilman. Minkä takia vadelma-aromia pitää tuottaa majavan ahterista tai vaniljan makua lehmän lannasta, tai miksi vaarallista karamelliväriä tungetaan kaikkialle lastenkin käyttämiin tuotteisiin. Ja sitten vielä nämä arominvahventeet. Minua huvittaa, että moni valmistaja on korvannut arominvahventeen hiivauutteella vaikka se on ihan samaa sontaa kuin tuo E621. Mutta ihmisiä on niin helppo huijata ja monia ei edes kiinnosta mitä suuhunsa laittavat. Kannattaisi silti kiinnostaa.
Lasten kerhossa tarjottiin vadelmamehua, joka ei kylläkään edes maistunut vadelmalle, saati sitten millekään paitsi makealle. Ja sen maun kyllä tunnistin: sokeritonta. 
Juoman ainesosaluettelossa ei tainnut olla muuta luonnollista ainetta kuin vesi. Sen lisäksi oli aspartaamia (hyi!), väriaineita ja aromeja. Ja veikkaisin, että juuri noita majavan takamuksesta uutettuja vadelmankaltaisia makuaineita. Miksi siis tuollaisia tuotteita on edes myynnissä, eikö olisi paljon järkevämpää juoda raikasta vettä ja maustaa sen vaikka sitruunaviipaleella.

Lopetan paasaukseni tähän ja vien kirjan äidilleni, hyvin nukutun yön jälkeen voimme taas yhdessä paasata aiheesta.

Kirjassa oli muuten todella hyvälaatuisia ja selkeitä kuvia, ja niitä oli runsaasti. Olen kuvien ystävä ja tarkkailen niiden laatua kirjoja lukiessani. Kirja itsessäänkin on selkeä ja helppolukuinen.

Safkatutka-sivusto perustettiin syksyllä 2013, ja se on kasvanut nopeasti yhdeksi Suomen seuratuimmista ruokamedioista. Kirjoituksillaan se on pystynyt vaikuttamaan suoraan tuotteiden markkinointiin ja kauppojen valikoimaan.

Safkatutka keskustelee aktiivisesti sekä lukijoidensa että yritysten kanssa. K-ketju, Kotipizza ja Arla ovat kommentoineet ja jakaneet Safkatutkan postauksia. Tällä hetkellä Facebook-seuraajia on liki 50 000 ja julkaisuja on jaettu vuoden aikana sosiaalisessa mediassa satojatuhansia kertoja. Kävijöitä on päivittäin jopa 15 000. 




Kustannus Mäkelän uutuuksia!

$
0
0

Mikään ei voita oikeaa kirjaa, siis sellaista jota voi käsin kosketella. Minusta ei siis koskaan saa e-kirjojen ystävää, enkä kyllä niitä mitenkään voisi lukeakaan kun en tarvittavia laitteita omista.
Perinteisellä kirjalla on vain niin paljon annettavaa aisteille.

Kustannus Mäkelän tämän kevään uutuuksista tässä esillä muutama hypisteltävä yksilö.
Ensimmäisenä Betonista kotiin ja puutarhaan...
...kaikkea kaunista!
Betoni materiaalina miellyttää minua monella tapaa. Tykkään sen kauniista pinnasta, yksinkertaisesta ilmeestä ja monipuolisuudesta. 

Kirja sisältää paljon DIY-ideoita betonin työstöön. Kirjan ohjeilla nikkaroidaan itse omat muotit mm. puutavarasta, vanerista, kierrätysmateriaaleista, paperista tai lateksista. Lateksimuotin teko näyttää helpolta ja inspiroivalta, ja kirjassa esitelty betoniankka (muotti tehdään lateksin ja kumiankan avulla) on vallattoman hauska!

Kirjassa...

...on selkeät vaihe vaiheelta etenevät ohjeet ja kuvat. 
...esiteltyjen sisustus- ja käyttöesineiden lisäksi voit inspiroitua kirjan kuvituksista - keksiä omia ideoita ja toteutuksia. 
...vinkataan myös miten betonia voi kuvioida, maalata ja värjätä.
...työt on tehty kuivabetonista, jonka kiviaineksen raekoko on enintään 4mm, tämä siis kannattaa varmasti pitää mielessä kun suuntaa rautakauppaan betoniostoksille.

Pihagrilli, avohylly, penkki, jakkara, kynttilänjalka,betonilaatat, 
kirjatuki, ruukut ja kipot erilaisin kuviointimenetelmin, valaisin ja maljakko muovisesta pussista.

Kaikkea mielenkiintoista siis. Minua on jo pitkään kiinnostanut tuo betoni mutta vielä en ole uskaltanut ryhtyä toimeen. Ja olisihan se ihan aiheellista keksiä myös se toteutettava idea.

***


Kierrätysmateriaalit ovat edelleen IN, ja tässäkin kirjassa niitä käytetään - munakennoja, vanhoja kirjoja ja pakkauspaperia. Niistä on kaikki kauniit jutut tehty.
Kirjassa Paperidesign esitellyt ideat eivät ehkä ole uusia mutta aina voi silti löytää jotakin uutta, esimerkiksi mallin tai työstön suhteen.
Munakennoista tehdään perinteisiä kukkasia ja kransseja, mutta kennoista syntyy myös mielenkiintoisennäköisiä munia, eläinhahmoja, sydämiä ja seinäkoristeita.
Kirjansivuista syntyy yksilöllisiä maljakoita, kransseja ja kehyksiä.
Pakkauspaperi muotoutuu naruksi josta syntyy kukkasia ja sisustusesineitä.

Kirjan alussa esitellään käytettävät materiaalit ja perustekniikat ja lopusta löytyy kaavapiirrokset.

Kirjan on kirjoittanut Angelika Kipp, joka on kirjoittanut askartelukirjoja jo yli 25 vuoden ajan. 


***


Hmm..mahtaisikohan se appiukko nyt rakentaa sen paviljongin, lapsikin tilasi, että papan täytyy ensi kesänä rakentaa vene ja lentokone - siis sellaiset joihn ihminenkin mahtuu sisään. Siinä on haastetta kerrakseen, mutta ehkä tästä kirjasta on apua. Nikkaroi piha viihtyisäksi -kirjan työt on suunnattu ihmiselle, joka jo osaa hieman nikkaroinnin perustaitoja. Tämä kirja ei silti sisällä tarkkoja rakennus- ja työohjeita vaan sen pääpaino on antaa ideoita ja inspiraatiota lukijoilleen. Isompia projekteja varten kirjasta kuitenkin löytyy yksinkertaiset mallipiirrokset. 
Kirjassa on runsaasti ideoita taimien ja kasvien kasvatukseen ja löytyypä sieltä myös isompikin projekti: kasvihuoneen rakentaminen. 
Lapset ovat myös tärkeässä osassa: lasten pihakeittiö, puinen auto, narukeinu ja teltta.
Lisäksi monia muita ideoita kuten ajopuusta tehty hylly, aaltoileva sohva ja teline riippumatolle. Tästäkin kirjasta löytyy pari ideaa betonin kanssa työskentelyyn.
Kirjassa on runsaasti kuvia ja fiilis on todella lämmin ja kesäinen.

Nyt jo hyvä aika suunnata ajatukset kesään ja käynnistää ideariihi, 
toivottavasti sinäkin inspiroiduit näistä kädentaito- ja harrastekirjauutuuksista!
Mukavaa kevään odotusta!





Opi piirtämään muotia

$
0
0


Art Houselta ilmestyi juuri kätevä opas muotipiirtämiseen.
Jos ihmisen piirtäminen tuottaa harmaita hiuksia niin kannattaa kääntyä tämän teoksen puoleen. Piirrä ja suunnittele muotia on näppärä opas ihmisvartalon ja vaatteiden sekä asusteiden piirtämiseen. Kirjassa opastetaan vaihe vaiheelta miten ihmisfiguuri piirretään ja sen jälkeen opetellaan muodin luomista. Kirja on suunnattu niin nuorille kuin vähän vanhemmillekin muodin ystäville, ja ennenkaikkea niille, jotka haaveilevat oman malliston luomisesta. Ja vaikka omalle vaatemallistolle ei olisikaan juuri nyt tarvetta niin mielestäni jo tuo ihmisfiguurin piirtämään oppiminen on hyödyllinen taito. Itseäni monesti turhauttaa ja harmittaa etten osaa piirtää kunnolla ihmistä, tai mitään muutakaan, ja monesti myös kaipaisin yksinkertaista opastusta ja mallia miten tätä taitoa voisi harjoitella ja kehittää.

Kirjasta löytyy maailmankuulujen vaatesuunnittelijoiden haastatteluja, joissa he kertovat mm. miten ovat päätyneet alalle, millainen heidän tyylinsä on piirtää ja mikä heitä inspiroi.


Piirtäminen näyttää helpolta kun katsoo kirjaa ja sen ohjeita ja mallikuvia. Huomasin monesti ajattelevani, että kyllähän minä nyt tuollaisen saan aikaiseksi, varsinkin kun mallikuvat ovat niin selkeät ja "kopioitavissa" omaan tyyliin sopiviksi. Mutta eipä se sitten kuitenkaan niin helppoa ollutkaan. Ihmisfiguurini vaati kolminkertaisen määrän paperia, näppäränä tyttönä ajattelin, että piirrän sen puoliskaan A4:een, mutta sitten jouduin lisäämään vielä kaksi samankokoista palaa lisää. Mittasuhteet näyttävät yhtäkkiä katsottuna vääristyneiltä, pää näyttää pieneltä ja raajat ylimittaisilta - vaikka teinkin ohjeiden mukaan. Muistan ajatelleeni samoin jo silloin joskus opiskeluaikana kun vastaavia piirroksia harjoittelimme. Vaatteiden luomisessa taas pään sisällön tyhjääminen paperille ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin olisi voinut kuvitella, ainakaan tällaiselle amatöörille. Laskosten, muotoleikkausten, saumojen ja kankaan ilmeen kuvaaminen piirtäen on haasteellista sekin ja vaatii paljon harjoitusta, mutta harjoitus tekee mestarin kuten sanotaan. Minulla vain on sellainen paha tapa ajatella, että kaiken pitäisi onnistua heti.

Tämä kirja sopii aloittelijalle ja kokeneemmallekin piirtäjälle.
Se sopii harrastajalle ja alaa opiskelevalle.
Tämä kirja on jokaiselle muodista kiinnostuneelle.

Paperilla...

$
0
0

Paperillassa inspiroidutaan aikakauslehdistä ja luodaan niistä mm. kollaaseja, kortteja, tauluja.

Artesaaniksi opiskellessani meitä pyydettiin tekemään ideakollaasit jokaisesta tuotteesta mitä teimme tai ideoimme ja siitä lähtien keräsin talteen kaikki mahdolliset (vaate)kuvastot. Vuosien kuluessa heitin suurimman osan kuvastoista pois kun ajattelin, että mitä turhaa minä niitä kaapeissani säilön. Ja aina käy just näin, sitten kun jotakin heittää pois niin samantien sille olisikin käyttöä.



Otin materiaalit tähän 'mietelausetauluuni' englanninkielisestä huonekalukuvastosta. Hieman kyllä tosiaan jätin noudattamatta tuota aikakauslehti-sääntöä mutta kun meille ei niitä tule ja kaikkia lehtiä en malta leikellä, ja sitten kun vihdoin löysin kivan taustakuvan jolle alkaa rakentaa itse työtä niin päätin ottaa kyseisen lehden käsittelyyn.
Hieman meinasi olla vaikeaa tämä luomistyö mutta kyllähän siitä ihan kiva silti lopulta tuli. Aloin rakentaa (=etsiä sanoja) työtä valitun 'pääsanan' - hiljaisuus, rauha - ympärille.

Oletko sinä käyttänyt aikakauslehtiä tai mainoskuvastoja hyödyksi askarteluissasi?



312 pskis 'Helou Kitty'

$
0
0

Tänään aukesi jälleen uusi aihe Pskarteluhaasteessa, nyt inspiroidutaan kuvasta.
Kivan keväisissä värimaailmoissa liikutaan ja tällaisella leiskalla lähden haasteeseen mukaan.



Tarjottimen uusi funktio

$
0
0


Vanhasta, käyttämättömästä tarjottimesta saa kauniin muistitaulun magneettien avulla.


Maalasin kierrätyskeskuksesta ostetun kaapin oven kahteen kertaan, ensin lilahtavalla sävyllä ja päälle valkea maali. Hioin ja rapsuttelin eri kerroksia näkyviin puukolla, santapaperilla ja viilalla.
Somisteina pieni roikkuva taulu, rikkimenneet koristevalot, joissa kultaisia osasia ja kuparisia helmiä.
Lisäksi valkoinen rauta-avainnippu.


Tässä samalla testailen myös Canonilta lainaksi saamaani pikkujärkkäriä EOS M10.
Ihan näppärä laite, mutten ole vielä ihan varma olisiko tästä minulle uudeksi kameraksi.
Sen huomaan, että kuvien muokattavuus on parempi kun pikseleitä on enemmän.



Kranssi on tehty koivunoksista, kranssi on maalattu valkoiseksi.
Koristeena itsetehtyjä paperinarukukkia ja kirjansivuista tehtyjä liljoja. 
Lisäksi vielä vaaleanvihreitä helmiä.







Jogurtin kera...

$
0
0



Jukurttivälipala-idea

Tästähän tuli hyvää! Vaikka ite sanonkin.
Idea syntyi (miltei) syödessä ja tein makuyhdistelmiä makumuistojen perusteella.

Pohjana ja perustana siis maustamaton jogurtti, minulla tässä Arla Luonto+ maustamaton, jonka purkit ovat jo ulkonäöltäänkin niin hauskoja ja kutsuvat maistamaan.
'Jukurtin' lisäksi on jäisiä mustikoita...koska jäiset tuntuu suussani paremmilta kuin sulaneet ja löysät, tuoreet on tietysti asia erikseen. 
Mustikoiden päälle lusikoin 2-3rkl ruisjauhoja ja kaiken kukkuraksi hunajaa tai vaaleaa siirappia, minä käytin canesiirappia.

Nams, ihan oikiasti!
Taidan mennäkin tekemään itelleni vähän yöpalaa...
Idea syntyi kun mietin miten maustaisin tai söisin maustamatonta jukurttia koska yksikseen se on aika tylsää, jos nyt niin voisi sanoa.




Inspiraation lähteillä

$
0
0

Kustannus Mäkelänuutuuskirjasta inspiroituneena syntyivät nämä aaltopahvisydämet. Ensin ajattelin tehdä niistä roikkuvan ketjukoristeen mutta sitten silmäni osuivat seinällä joutilaana olleeseen villiviinikranssiin, jonka olin aiemmin jo koristellut hortensian kukkasin.
Kransseja meidän huushollista tosiaan löytyy, syksyllä hamstrasin villiviinin köynnöksiä ja koivun oksia kun olivat vihdoin paljaita ja helposti työstettävissä, nyt niitä kransseja on sitten siellä täällä odottamassa "vaatetta" ylleen.
Nämäaaltopahvisydämet ovat yksinkertaisuudessaan varsin suloisia ja kauniita pieniä yksityiskohtia, ja kovin ovat monikäyttöisiä. Mielessäni jo hahmottelin, että näistä saisi kivat "tagit" lahjapaketteihin, tai paikkakortit juhliin.

Leikkasin ensin paperista sydämen kaavan ja sen avulla leikkasin sydämet aaltopahvista. Pahvin otin tukevasta pahvilaatikosta, pahvin paksuus ehkä n. 2-3mm. Leikkaamisen jälkeen revin aaltopahvin pintakerroksesta osan pois ja leimailin jäljelle jääneeseen pintaan kuvioita. 
Lisäksi käytin jämälaatikoistani löytyneitä paperiperhosia, kuvia, tekstejä ja muita koristeita.

Täytynee laittaa paremmat kuvat kunhan saan kuvattua nämä uudelleen päivänvalossa.
Ja muutoinkin vielä melko hakuammuntaa tämä kuvaaminen kun kamera on uusi ja ollut käytössä vasta viikon. En meinaa millään tottua siihen, että kuva näkyykin isona ruudulla ja että kuvaamisen voi hoitaa ruutua näpäytämällä. Onkohan liian nykyteknistä meikäläiselle..


Tätä kirjaa käytin inspiraation lähteenä.
Lisäinfoa löydät tästä ja parista muusta Kustannus Mäkelän uutuuskirjastatäältä.




Hyvää yötä ja huomenta -
Mukavaa viikonloppua!









Ulkosomistusta

$
0
0

Pieni teko - suuri muutos.
Piristä terassin tuoleja tekoturkiksella. Nämä päällysteet sopivat erityisesti talveen mutta mikä estää käyttämästä niitä ympäri vuoden.

Leikkaa kankaasta sopivankokoiset palat, esim. suorakaide ja asettele tuolien päälle. Tällaista kangasta ei tarvitse edes huolitella, sen kuin vain leikkaa muotoonsa.





Kuosikokeiluja

$
0
0

Tai oikeastaan nämä ovat ideoita Emilia Design -haasteeseen, jossa jokainen saa keksiä ilmeen Lotus Emilian talouspyyhkeelle. Nämä on näitä minun iänikuisia haaveita kuosisuunnittelun parissa työskentelystä. Oishan se. 


 ***

***


*** 




Iloinen tilkkupeitto!

$
0
0

Tämä iloisenvärinen peitto/huopa on tehty villaisista huonekalukangasnäytteistä.
Mies pelasti joskus roskiksesta ( tai sinne joutumiselta) kasan kangasnäytteitä ja minä tietysti otin kaikki vastaan ja jemmasin pahan päivän varalle.
Tilkkuja oli runsaasti kaikissa väreissä ja jotakin niistä piti kehitellä. Niinpä siis päädyin peittoon. 
Asettelin palaset suurinpiirtein värijärjestykseen ja ompelin ensin "pötköjä" jotka sitten ompelin toisiinsa kiinni ja näin syntyi tilkkupeitto. Surauttelin palat kiinni suoralla ja siksakilla, osa tilkuista nimittäin olivat sen verran löyhäreunaisia, että purkaantuivat helposti. Ompelun jälkeen huovutin peiton vielä pesukoneessa. Eipä tuo pinta silti kauheasti huopunut vaikka 100% villaa onkin, mutta ainakin hieman veti kasaan ja antoihan pesu ainakin tietynlaista ryhtiä.
Vuoriksi tai taustakankaaksi valitsin punaisen paksun fleecen, joka sekin oli kierrättäen valmiista peitosta/viltistä.

Jonkun aikaa peitto odotteli kapiokirstussa, välillä ajattelin käyttää sitä vaunuissa mutta koska peitto on iso ja painava niin ei se oikein vaunuissa sitten toiminut. Mutta pulkassa se on oikein mainio! Lämmittää pikkupeppuja ja onhan se pehmeämpi istuakin. Materiaalinakin se on oikein passeli näin lumikeleillä.


Kannattaa siis kysellä esim. huonekalukaupoista, että olisiko heillä kangasnäytepoistoja. Useimmiten ne heitetään ronskisti vaan roskiin vaikka ovatkin ihan käypää materiaalia.


Nämä kuvat on otettu Canon M10 -pikkujärkkärillä.





Pskis 313. - värit

$
0
0















Tämän viikon Pskarteluhaasteen aiheena ovat värit ORANSSI  - HARMAA - TURKOOSI.
Idea tähän leiskaan syntyi jo aiemmin tehdystä kuvasta, jossa värimaailma on juuri oikea. Taustaan ja koristeisiin lisäsin harmaata. Oikeastaan ihan kivat värit.

Tällä siis lähden mukaan haasteeseen.





Virvon varvon...vitsa sulle, palkka mulle.

$
0
0
Nostanpas vähän näitä edellisvuosien pääsiäispostauksia ylemmäs.


Vähän erilaiset vitsat tälle vuodelle...





Mummolaan tuliaisiksi värikästä ja hillitympää.





Suvikukka2014

Kansiin uutta ilmettä helposti

$
0
0

Uudista tylsät vihot ja kirjat helposti: päällystä kannet!

Kannet voi päällystää niin monella tapaa, esimerkiksi kankaalla, tapetilla, paperilla, lehtileikkeillä, kuvilla jne. 
Minä päällystin oman vihkoni kankaalla, jonka printin olen itse suunnitellut ja painanut silkkipainon avulla. Leikkasin sopivan palan kangasta ja liimasin sen kansiin kiinni erikeeperillä, johon sekoitin pari tippaa vettä. Vesi tekee liimasta helpommin levittyvää.
Kankaan reunan voi siistiä monella tapaa, minä leikkasin reunan harkkosaksilla.

Liimasin kankaan kansien sisäpuolille huolellisesti. Kannattaa panostaa kulmien siisteyteen, jotta taustapaperi/-kartonki on helpompi liimata paikoilleen.
Kun kangas on kiinnitetty, työn jälki siistitään sisäpuolelta kartonginpalasella. Palasen tulisi olla hieman pienempi kuin itse kansi on, noin 5 mm pienempi joka reunasta. 
Liimaamisen jälkeen kannet on hyvä laittaa painoon, jotta liimaustulos on siisti ja kupruton.
Painoksi käy vaikka muutama iso ja raskas kirja. Nosta sivublokki ylös ja lado kirjoja kummankin kannen päälle ja anna olla painossa yön yli.

Blogissani on ollut pientä hiljaiseloa viime aikoina. Kova tsemppi päällä mutta luomistuska vain meinaa puskea päälle. Kevät on ollut hieman raskaampi rakkaan koiran poisnukkumisen vuoksi, olisiko siinä yksi syy tähän tilanteeseen. Toivotaan parempia aikoja ja luomisen intoa!




Taim'it

$
0
0

Taas on se aika. Aika aloittaa kylvöpuuhat. Puhun niinkuin mikäkin maajussi vaikka ihan amatööri- ja kokeilupohjalta tässä olen liikkeellä. Jo muutamana vuotena olen kokeillut kasvattaa itsekeräämistäni siemenistä tomaattia, chiliä ja paprikaa. Anoppi tykkää taas kun raahaan tullessani "vähän" tuliaisia ja pyydän kauniisti josko hän voisi kasvattaa minitaimistani ihan oikeita, satoa tuottavia kasveja. Toissa kesänä paprikani kasvoivat todella hyvin, olivat jo heti alusta saakka tukevia ja jämäköitä pieniä taimia ja kasvoivat ja kukkivat ja tuottivat jopa sangonpohjallisen verran paprikoita. Onhan se aina mukavaa nähdä ja huomata mitä kaikkea sitä voi itse saada aikaan.
Olen keräillyt siemeniä pienestä saakka mutta yleensä ne on unohtuneet kaappien kätköihin tai sitten hätäpäissä mattimyöhäisinä ne on heitelty sinnetänne puutarhaan. Eihän tämä kasvatus paljoa vaadi, kokeilunhalua ja vähän vaivaa. Tee-se-itse-tyyliin olen käyttänyt taimipurkkeina jukurtti- ja vanukaspurkkeja, halkaistuja maitopurkkeja, wc-paperihylsyjä jne. Nyt kokeilin laittaa taimipurkkien päälle halkaistut muovipullot, josko lämpö ja kosteus pysyisivät paremmin läsnä.

Samassa rytäkässä pistin myös rairuohot kasvamaan. Pääsiäisenä ei kyllä paljon kotona ehditä olla niin josko ruoho kasvaisi pituutta jo vähän aikaisemmin, jotta ehdittäisiin nauttia siitä edes hetkisen.






Bounty - my style

$
0
0
Olen kookoksen ystävä, en kylläkään aina ole ollut mutta jossakin vaiheessa testailin sen makua ja opin tykkäämään siitä. Nykyisin kookosta tulee käytettyä monessa muodossa, ihonhoidosta ruoanlaittoon. 
Tässä taannoin kokeilin ostaa ensimmäistä kertaa kokonaisen kookospähkinän ja sain sen jopa aukikin. Netistä katselin ohjeita ja itse voi tehdä näköjään vaikka mitä: kookosmaitoa, kookoskermaa, kookosöljyä ja kookoshiutaleita. Minä jauhoin kookoslihan hiutaleiksi ja tein siitä DIY-version Bounty-suklaasta. Kerman ostin kuitenkin valmiina.

 Oma versioni ohjeesta on kutakuinkin tällainen:

200 g kookoskermaa (jääkaappikylmän kookosmaidon se kiinteä osa)
200 g tuoreita, itsejauhettuja kookoshiutaleita
2-3 rkl kookosöljyä
1 rkl vaniljasokeria
maun mukaan kanelia

Kuorrutteena 100 g tummaa suklaata sulatettuna.

Laitoin kookosmassan tuorekelmulla vuorattuun pieneen tarjottimeen, jokin vuokakin käy mutta itse käytin sitä mikä oli helpoiten saatavilla. Sen jälkeen tarjotin pakkaseen, jotta massa jähmettyy. Lopuksi levitin tai valutin sulan suklaan jähmettyneen kookosmassan päälle. 

Tämä herkku kannattaa säilyttää pakastimessa koska sen rakenne muuttuu jääkaapissa, ei siis pysy jämäkkänä ilman pakkasta. 
Kannattaa muuten vertailla ja kokeilla eri kookoskermoja, niissä on paljon eroja. Eniten eroavaisuuksia on maussa, osa maistuu ainakin omassa suussani lähes saippuaisilta ja ehkä jopa homeiselta, en tiedä miksi. Osan maku taas on miellyttävä ja täyteläinen, näistä voisin mainita ainakin Santa Marian kookosmaidon (semmoinen violetti purkki: pahvia tai tölkki).


Tässä kukkanen päivääsi piristämään!





Kännykkäpussi

$
0
0

Tästä piti tulla säilytystasku aterimille metsäretkiä varten, mutta kun niitä metsäretkiä tulee tehtyä niin kamalan harvoin niin sujautin lusikan sijaan taskuun kännykän. Sain mieheltä joululahjaksi uuden puhelimen kun vanha alkoi hajoilla ja tässä uudessa kun ei mitään suojaa näytölle ja näppäimille ole omasta takaa niin jotakin piti keksiä ja tämä huopainen tasku on juuri sopiva siihen tehtävään. Nyt pysyy puhelin turvassa laukussa, eikä tarvi pelätä näytön naarmuuntumista.

Retkistä puheenollen. Nautin luonnossa olemisesta ja mieluusti retkeilisin enemmänkin mutta jotenkin se lähteminen vaan on niin työlästä, tai sitten se oleminen ja tekemisen keksiminen tuolle pienemmälle lapselle, metsä maastona on vielä hieman vaikeakulkuista hänelle, varsinkin talvella kun on paksut ulkovaatteet ja kengät. Kesällä on helpompaa mutta silloin on sitten muut jutut haasteena kuten ötökät ja hyttyset. Viime kesänä oltiin nuotiolla makkaranpaistossa ja mustikoita kerätessä tyttö ammuttiin täyteen hyttysenpistoja ja seuraavana päivänä iski päälle sitten kova kuume. Kurjaa.

Voisihan sitä tietysti makkaraa paistaa muuallakin kuin metsässä, tässä lähellä on sellainen matkailupuutarha missä on valmiudet nuotiontekoon. Sinne täytyy ensi kesänä mennä.






































Tasku on tehty kierrätyshuovasta. Leikkasin noin 9 x 30 cm kokoisen soiron ja ompelin sivut ompelukoneella suoralla tikillä. Materiaalina tämä on kivaa kun ei tarvitse huolitella, senkus vain leikkaa ja ompelee. Ennen ompelua painoin silkkipainon avulla huopaan oman lintukuosini. 
Painamisessa käytin Emotuotannon valkeaa helmiäispastaa. 
Vinkki! Valotetun seulan sijaan painamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi kontaktimuovista leikattua sabluunaa tai käyttää valmiita leimasimia.


Vau mikä kakku!

$
0
0


Poika toivoi kovasti lentokonekakkua ja hänellä oli tarkka ohjekin antaa: 10 munaa ja 10 perunaa. Älä kysy mistä moinen, en tiedä minäkään. Poika siis 4,5v. eikä edes tykkää kakuista. Tai tykkää kermasta ja kakkupohjasta muttei täytekakusta, jossa kaikki on samassa.

Päätin kuitenkin tehdä kakun koska lapsi sitä niin kovasti toivoi. Saadaanhan me aikuiset sitten syödä se, kjeh kjeh. Hyväksytin kuitenkin kaikki raaka-ainevalinnat lapsella ja kinuski, omenahillo ja kerma olivat OK. Tekovaiheessa lapset innoissaan nuolivat taikinakulhoja ja kaikkea maisteltiin. Valmiista kakusta haluttiin pala "Mulle siipipala!", mutta ei sitä sitten kuitenkaan haluttu maistaa. Oli kuulemma liian iso pala, tai ei se omenahillo tuntunutkaan hyvältä, tai että täytteenä ois pitänyt olla vaan kermaa eikä kinuskiakaan olisi saanut olla. Noh, Puoltoistavee maistoi kuitenkin ja söi palansa. Ja eipä tarvinnut meidän aikuistenkaan pohtia mitä syötäisiin iltakahvin kanssa kun kaappi oli täynnä kakkua!



Kakku näytti tuolta kuin alakuvassa. Leikkaussuunnitelmaa tehtiin pitkään, etsittiin kaavaa ja mallia Pinterestistä tunti tolkulla ja lopulta leikkasin koneen muodon hatusta vetäen. Eikä tästä kakusta tämän enempää. Enempää en kehtaa esitellä.

Noista ylijäämäpaloista tuli se itse herkku!
Vähän kuin makoisia hampurilaisia - kakkupohjien väliin kermavaahtoa, omatekoista omenahilloa ja banaaniviipaleita pakkasesta. Päällimmäiseksi kunnon kerros kinuskia. Nams!

Lentsikkakakussa ei ollut banaania mutta sen sijaan raastettua tummaa suklaata.



Kakkupohja on perus-sokerikakkupohja, 4 munaa. Valkoisen sokerin sijaan käytin intiaanisokeria. Tumma sokeri antoi kakkuun hieman paahteisen tai toffeemaisen maun, ei paha. Kakkupohjan paistoin kaikkien sääntöjen mukaisesti ja oikein vielä voitelin ja korppujauhotin irtopohjavuoan, yleensä leikkaan vaan leivinpaperista sopivankokoisen ympyräisen ja vuoraan sillä irtopohjavuoan. Mikä siinä on, että nämä mun kakkupohjani eivät ikinä kohoa kunnolla? Tästäkin tuli aika lässähtänyt ja tiivis.

Kinuskin keitin samaisesta intiaanisokerista: 2 dl kuohukermaa ja 2 dl intiaanisokeria. En tiedä onko syy sokerissa vai missä mutta kinuski kiehahti nopeasti ja siitä tuli myös todella jämäkkää. Yleensä kun vaaleasta sokerista tekee niin kinuski on jopa liian juoksevaa.

Pian kakun syömisen jälkeen poika 4,5v. ehdotti, että tehtäisiinkö seuraavaksi linja-autokakku tai junakakku. En myöntynyt vielä mihinkään. Eihän sitä edes syö kukaan - paitsi minä ja mies. Ja ehkä minä vaan pysyn täällä katsojan roolissa ja ihastelen muiden kakuntekijöiden mahtavia toteutuksia ja pysyn itse vaan näissä minun juustokakuissani.

Mutta eikös se maku kuitenkin ole tärkein?
Sitähän minäkin.


Kirjansivuista pesäksi

$
0
0

Kirjasta pesäksi eli pientä ideaa pääsiäisaskarteluihin.
Nämä söpöset pikkupesät sopivat koristeeksi, somisteeksi ja vaikka pieneksi lahjaksi: muovimunan tilalle voi laittaa suklaamunan ja pesän munineen paketoida somaksi nyytiksi ja antaa virpojalle tai vähän isommallekin tuliaiseksi.


 Materiaalina tässä on kirjansivuja ja liimaa. Tarvitset siis kirjan, jossa on ohuehkot sivut.

* Leikkaa sivuista 1-2 mm levyisiä suikaleita pesän täytteeksi ja lisäksi tarvitset n. 5 mm levyisiä suikaleita sekä paperista (sivuista) pyöriteltyjä "nauhan"pätkiä. Nauhat syntyvät paperia rullaamalla ja rullan loppupää kannattaa liimata kiinni, jotta se ei purkaannu.

* Lisäksi tarvitset pienen kipon, esimerkiksi kahvikupin, muotiksi. Päällystä muotti muovikelmulla ja levitä sen jälkeen liimaa kelmutetun muotin päälle ja lado siihen 5mm paperisuikaleita limittäin ristiin, lisää liimaa tarvittaessa. Tämä suikaleristikko toimii tukirankana paperinauhalle. 
* Levitä runsaasti liimaa tukirangan päälle ja ala kieputtaa paperinauhaa muotin ympärille, pesän muotoon. Liimaa niin monta pätkää kuin on tarpeen. 

*Anna työn lopulta kuivua rauhassa ja lopuksi poista muovikelmu ja muotti.

* Täytä valmis pesä leikkaamillasi 1-2mm paperisuikaleilla ja lisää pesään munia, tipuja, pupusia, mitä vain haluat.




Viewing all 881 articles
Browse latest View live