Huulipunan uusi elämä

March 18, 2016, 4:50 pm

Täyttyykö meikkilaukkusi lempparihuulipunien jämistä? Suosittelen kaivamaan nuo jämät irti huulipunahylsyistään ja sulattamaan ne. Sulatetun seoksen voi jähmettää uudelleen ja "valaa" sen uudelleen uuteen purkkiin. Tehtävään käy mikä tahansa pieni ja puhdas, ja mielellään kannellinen purkki, vaikka pääsiäismunan muovinen sisus, ylimääräinen piilolinssikotelo tai sitten voit uusiokäyttää vanhat ja puhdistetut kosmetiikkapurkit: tyhjä luomivärikotelo voisi olla aika passeli myös.

Sulattaminen tapahtuu kynttilän ja lusikan avulla.

Laita huulipunan palaset ruokalusikkaan ja pidä lusikkaa lähellä kynttilän liekkiä ja anna huulipunien sulaa. Kaada sulanut seos valitsemaasi purkkiin tai koteloon. Anna jähmettyä.

Samalla idealla voit käyttää uusiakin huulipunia ja luoda ihan omia sävyjä!

Seokseen voisi myös lisätä huulivoidetta, jos haluaa kevyemmän vaihtoehdon.

Niin ja P.S. älä käytä huonokuntoisia tai vanhoja punia!

Lisää ideoita löytyy Pinterestistä ja esim. tästä kirjasta.

↧

Rusettikranssi

March 19, 2016, 1:00 am

≫ Next: Pääsiäisen risukimppu

≪ Previous: Huulipunan uusi elämä

Pääsiäiskranssi syntyy maalatusta koivunoksakranssista ja rusettinauhasta.

Kuvan rusetit on tehty mattapintaisesta tekstiilikuvastosta/-esitteestä ja rusetit on nidottu kiinni kuvioituun paketointinauhaan. Kieputtelin rusettinauhan maalatun kranssin ympärille ja lopuksi solmin nauhan päät rusetille. Kranssi on maalattu hempeänvaaleanpunaisella Country French -maalilla.

↧

Pääsiäisen risukimppu

March 19, 2016, 3:30 pm

≫ Next: Vitsa mulle, palkka sulle!

≪ Previous: Rusettikranssi

Kokeillaas tänä vuonna tällaista. Oksat löytyivät lenkin varrelta maasta makaamasta ja päätin tapani mukaan kerätä ne talteen. Osasta oksia kiepsuttelin pieniä kransseja, joista jossakin vaiheessa on tarkoitus tehdä jotakin. Isoimmat oksat kieroin rautalangalla yhteen ja kokosin ne tällaiseen "suppuun". Pistin kimpun veteen, katsellaan josko oksiin alkaisi tulla vihreyttä, olivat kuitenkin sen verran tuoreita. Ei kai pääsiäisoksien tarvitse aina olla pajunkissoja? En edes ole nähnyt missään pajunkissoja tälle kevättä.

Koristelun suhteen olen aina pitänyt langat tiukasti itselläni, en kai oikein kestä 'pientä kaaosta' tai sitä että joku koriste on väärässä paikassa. Tänä vuonna otin lunkisti ja annoin lasten osallistua koristeluun rennolla otteella. Oksien joukkoon asettuivat sulassa sovussa niin tiput kuin munatkin. Päätettiinpä laittaa pääsiäisen teemaan sopivia silkkikukkiakin joukkoon. Ja ihan hyvältähän tuo kokonaisuus näyttää!

Keräsin lisäksi vanhoja, kuivia, omenapuun oksia ja laitoin maljakkoon. Tarkoitus oli koristella ne söpöillä pupukuvioisilla lemppari-munakoristeillani, mutta kävipäs niin etten löytänytkään niitä enää mistään! Äh. En keksi mihin hyvään jemmaan olen nekin laittanut.

Poika työn touhussa. Noita-akkakin löysi oman paikkansa risukimpusta. Ja huomatkaa tuo ylhäällä vasemmalla oleva tipu, sehän sopii tähän vallalla olevaan leijuva/kelluva kuppi -askarteluteemaan.

Mukavaa Pääsiäistä!

↧

Vitsa mulle, palkka sulle!

March 21, 2016, 2:42 pm

≫ Next: Paketoi pääsiäinen

≪ Previous: Pääsiäisen risukimppu

Meilläpäin virpomispäivä on vasta tulossa. Pikkutrullit lähtevät matkaan lankalauantaina ja silloin on hyvä olla varautunut makeisiin, jotka vaihdetaan koristeltuihin pajunoksiin. Tai sellaisia minä ainakin lapsuudessa koristelin silkkipaperikukkasin ja höyhenin ja kiersin kaverin kanssa naapuruston läpi virpoen.

Yleensä trulleille annetaan lakuja tai munia mutta 'irtokarkkejakin' voi antaa kunhan laittaa ne tällaisiin pieniin (itsetehtyihin) kuoriin tai pussukoihin.

Nämä paperipussukat on helppo tehdä - tarvitset vain paperia, sakset ja liimaa. Yhdestä A4:sta tulee kaksi pussia. Repäisin paperin kahtia leveyssuunnassa ja sitten taittelin palaset pussin muotoon ja liimasin kiinni pussin muotoon. Pohjan kiinnitin koristeteipillä ja pussin voi sulkea teipillä tai nitojalla kunhan ensin muistaa laittaa namuset sisään.

Pussit voi koristella haluamallaan tavalla. Minä liimasin valmiita, tulostettuja, pääsiäisaiheisia kuvia ja valkoiset pupuset piirsin paperille, leikkasin irti ja liimasin kuoriin/pussukoihin.

Mietin, että virpojakin voisi antaa koristellun oksan sijaan vaikka tällaisen kuoren, jossa lukisi pääsiäisterveiset - sopisi ainakin allergiatalouksiin ehkä oksaa paremmin.

Mukavaa pääsiäistä!

↧

Paketoi pääsiäinen

March 21, 2016, 11:00 pm

≫ Next: Trullin namiskatasku

≪ Previous: Vitsa mulle, palkka sulle!

...Ja vielä nämä pari, nyt en enää pussita pääsiäisnamuja, paaitsi ehkä huomenna vielä... Toivotaan, että trullit ovat ensi lauantaina liikkeellä niin saa antaa nämä namun täyteiset pussit heille 'palkaksi'.

Paperipussi on helppo tehdä melkein mistä tahansa paperista, vaikka tapetistakin. Katso ohje esimerkiksi täältä.

Pussin kokokin voi olla pieni tai suuri, tai siltä väliltä. Sen voi koristella halumallaan tavalla, pelkistetysti tai runsaasti. Tilanteen ja lahjansaajan mukaan. Itse tykkään tehdä kauniita paketteja, koska mielestäni kaunis paketti tuo lisäarvoa itse lahjalle, ja tuntuuhan se myös hyvältä, kun lahjan saadessaan näkee, että paketointiinkin on nähty vaivaa.

Alimmaisella työllä lähden mukaan (viimetipassa) Pskarteluhaasteeseen, jonka aiheena bingo. Oma rivini on KRAFT - VÄRITTÄMÄTÖN LEIMAKUVA - OMPELEITA.

↧

Trullin namiskatasku

March 23, 2016, 12:30 am

≫ Next: Töttöröö!

≪ Previous: Paketoi pääsiäinen

Virpomisesta inspiroituneena jaan vielä tällaisenkin idean virpomispalkan antamiseen.

Tämä namukuori on helppo tehdä neliönmuotoisesta paperista ja koristelukin sujuu leikiten.

↧

Töttöröö!

March 23, 2016, 8:00 am

≫ Next: Pskis 315.

≪ Previous: Trullin namiskatasku

Välillä inspiraatio on ihan hukassa ja välillä taas ideoita syntyy lennossa. Niin kävi tänään kun mietiskelin millaisia 'lahjoja' voisi antaa virpomisoksien sijaan. Pääsiäinen on yksi niistä juhlan ajoista, jolloin tulee käytyä sukulaisten luona ja samalla kertaa yleensä tulee myös vietyä jonkinlainen tuliainen, normaalisti se on ollut pikkunarsisseja ruukussa. Mutta jos keksisi jotakin muuta vaihteeksi, mitä se vaan sitten olisi...

Miten sinä muistat ystäviäsi tai sukulaisiasi pääsiäisenä?

Ajatusvirran mukana mieleeni tuli paperinen tötterö, joka sisältäisi makeisia. Tötterösta innostuneena päätinkin tehdä seinäkoristeita. Tötteröt saivat sisäänsä 'heinää', joka on tehty leikkaamalla kirjansivuista 1-2mm levyisiä suikaleita ja ne on sitten kääräisty pesän muotoon. Paperiheinien sekaan laitoin muovisen munan.

Tötteröt kääräisin neliönmuotoisesta kuviopaperista teipin avulla, ja kyseinen teippi sopii myös tötteröiden kiinnittämiseen seinälle.

Paperillassa inspiroidutaan tällä kertaa kuviopapereista, tällä kertaa kuviot leikataan irti ja käytetään koristeena askarteluissa. Minä koristelin yhden tötterön kuviopaperista leikkaamallani vauva-aiheisella kuvalla. Kuva on leikattu Graphic 45 / Little Darlings Collection -arkista.

Leikatun kuvion lisäksi käytin koristelussa pientä kakkupaperia ja hamppunarua.

Hempeät värit ja vaaleus näyttäisivät olevan nyt IN askarteluissani. Taitaa keväällä ja lisääntyvällä valkeudella olla osuutta asiaan.

Tästä se idea lähti - makeistötteröstä koristeeksi.

Kääräisin suklaamunan keväisen vihreään lautasliinaan (1. kerros) ja nyytti tötterön sisään. Lopuksi pääsiäisterveiset kylkeen.

↧

Pskis 315.

March 23, 2016, 4:27 pm

≫ Next: Virpoen

≪ Previous: Töttöröö!

Pskarteluhaasteessa luonnostellaan ja tämä on samalla onnittelukortti veljentytölle:

O N N E A !

❤ ❤ ❤

↧

Virpoen

March 24, 2016, 12:30 am

≫ Next: Tutustu talosi historiaan

≪ Previous: Pskis 315.

Hei!

Minä toivottelen teille kaikille blogini lukijoille Oikein Hyvää Pääsiäistä! Ajattelin pitää muutaman päivän vapaata sometuksesta ja syödä sen sijaan paljon mämmiä ja suklaamunia :)

Meillä ei (edelleenkään) lapset jaksa innostua tällaisista askarteluista saati virpomisvitsojen teosta ja itseänihän asia kuitenkin hieman vaivaa. Haluaisin viedä kylään mennessäni edes jotakin pientä tuliaista, ja näiden pohdintojeni pohjalta tein perinteisen virpomisoksan sijaan risusydämen. Helppo tehdä mutta näyttää silti suloiselta ja kauniilta. Luonnosta ne parhaimmat materiaalit yleensä saa.

Taivutin oksat sydämen muotoon eli sydän koostuu kahdesta eri oksasta, jotka kumpainenkin on taivutettu ylhäältä lenkiksi ja näistä kahdesta lenkistä syntyy sydän. Sidoin oksat kiinni rautalangalla ja kiepsuttelin rautalankaa oksista muodostuvan varren ympärille, ylhäältä alas asti. Koristelin sydämen hamppu- ja paperinaru-rusetein ja muutamalla valkoisella höyhenellä.

Vielä pitäisi pari samankaltaista askarrella, mutta voisin lisätä pienen kortin/pääsiäistoivotuksen mukaan.

Hyviä pyhiä toivottaa,

↧

Tutustu talosi historiaan

March 24, 2016, 8:42 am

≫ Next: Kierrätä ja sisusta

≪ Previous: Virpoen

Tunnetko talosi, tiedätkö sen iän? Entä haluatko remontoida ja sisustaa kotisi sen ansaitsemalla tavalla?Perinnemestarin TYYLIKIRJAesittelee talon osat aikakausittain 1700-luvulta 1970-luvulle. Vaikkei remontti olisikaan ajankohtainen niin kirja on mielenkiintoinen eri aikakausien tyylisuuntien esittelijä. Millainen julkisivu ja talon muoto ja malli on ollut minäkin aikakautena ja millainen sisustus ja kalustus kuhunkin aikakauteen on kuulunut.

Eri aikakausiin tutustuessa huomaan kyllä selkeästi, että mikä omaa silmääni miellyttää ja mikä taas ei. Mitä lähemmäs tätä päivää tullaan, sitä rumemmaksi kaikki muuttuu, ainakin minun silmissäni. Rakastan runsautta ja kauniita muotoja, sitä että jopa jalkalistat on muotoiltu näyttämään kauniilta, ja käytetyt materiaalit ovat olleet puuta eikä pelkkää pahvia ja muovia.

Perinnemestarin tyylikirja ei ole remontointi- eikä sisustusopas mutta se kertoo huomioonotettavia asioita eri aikakausien tyylisuunnista. Kirjassa käydään läpi koko talo ulkoa ja sisältä, katosta lattiaan ja julkisivusta talon uumeniin. Kirja on kiva kaveri kun lähdet kiertelemään museoita ja vanhoja rakennuksia, mitä kaikkea uutta voitkaan oppia. Tutkaile esimerkiksi valaisimia, katkaisimia, hanoja, ikkunoita ja tulisijoja. Huomaatko miten niiden muotokieli muuttuu ajan kuluessa? Opi tunnistamaan eri tyylisuuntien ominaispiirteitä.

Perinnemestarin tyylikirja on jokaisen talonsa arvoa ja historiaa arvostavan unelma.

WSOY 2016

Hannu Rinne

Perinnemestarin tyylikirja

↧

Kierrätä ja sisusta

March 31, 2016, 5:35 am

≫ Next: Kaunista kotiin, pihaan ja parvekkeelle - laudasta

≪ Previous: Tutustu talosi historiaan

Kierrätyshuopa on monella tapaa kiitollinen materiaali. Ensinnäkin se on tehty hyödyntäen vanhoja tekstiilejä ja siten tekstiilijätteen määrää on voitu pienentää, toisekseen materiaalia on todella helppo työstää! Huovan voi vain leikata ja halutessaan ommella uudeksi tuotteeksi, mitään sen kummallisempia viimeistelyjä sen käsittely ei vaadi. Huovan väri on harmahtava, toisinaan punaiseen tai siniseen vivahtava. Kierrätyshuopaa voi myös värjätä tai kuvioida kankaanpainon avulla. Materiaalina siitä voi valmistaa monenlaisia käyttö- ja sisustustuotteita.

Tammen uutuuskirja Kierrätä ja sisusta - kierrätyshuovasta ja muusta on inspiroiva teos! Kirja sisältää kolmekymmentä käsityöohjetta, joissa on käytetty kierrätyshuopaa. Huopaa valmistaa suomalainen perheyritys Dafecor Oy ja sitä on saatavilla metrin levyisenä kankaana sekä 1, 3, 5 ja 8 cm levyisenä kaitaleena (kiekossa 15 m), joista syntyy todella vaivattomasti kaikenlaiset korityöt.

Kirjasta löytyy ideat ja ohjeet moniin sisustustuotteisiin kuten koreihin, lehtitelineisiin, valaisimiin, tyynyihin ja jakkaroihin. Huovasta syntyy vaivattomasti myös erilaiset kassit ja laukut.

Kirjasta löytyy huopatöiden lisäksi myös muita kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Materiaaleina näissä on käytetty nappeja, kangastilkkuja farkuista, raanuista ja huovutetuista villapaidoista.

Minä tein kyseisestä materiaalista taskun kännykälle ja retkiteemalla pefletin/laukun ja mukinlämmittimen.

Kierrätyshuopa on edullista, joten kirjassa esiteltyjen ideoiden toteuttaminen ei kaadu materiaalin hintavuuteen. Huopaa saa tilattua mm. täältä Taito Uusimaan sivuilta. Myös muista taitoyhdistyksistä huopaa kannattaa kysellä.

↧

Kaunista kotiin, pihaan ja parvekkeelle - laudasta

March 31, 2016, 7:45 am

≫ Next: Risusydämet

≪ Previous: Kierrätä ja sisusta

Ulla Vestola

ASKARTELE JA NIKKAROI LAUDASTA

Kaunista kotiin, pihaan ja parvekkeelle

Lumet sulaa, aurinko paistaa ja kevätsade puhdistaa ilmaa. Kesä on siis kovaa kyytiä tulossa ja mikäs sen mukavampaa kesäpuuhastelua kuin nikkarointihommat! Kotiin tai mökille tarvitaan aina jotakin pientä tai suurta ja jos itse sen pystyy valmistamaan niin onhan se aina etu.

Minervan uutuuskirjassa askarrellaan laudasta, niin raakalaudasta, höylätystä laudasta kuin kierrätyslaudastakin. Jokainen saa vapauden valita materiaalin omien tarpeidensa mukaisesti. Mies heti kommentoi, että eihän tästä kirjasta löydy tarkkoja mittoja ollenkaan, mutta itse en asiaa ollut edes tullut ajatelleeksi. Kirja antaa ideoita ja työohjeet löytyvät kuvina ja sanallisesti ja mitat ovat mielestäni sellaisia, että jokainen päättää ne itse. Kirjan nikkarointityöt ovat sen verran helponlaisia, että niihin kykenee varmasti jokainen jolla saha ja vasara käsissä pysyvät.

Kirjan työt ovat tosiaan suunniteltu niin yksinkertaisiksi, että niiden tekemiseen ei tarvita suurta määrää työkaluja, vain saha, pora, ruuvinväännin ja hiomakone riittävät. Ideoita löytyy 23 kappaletta ja ne on jaoteltu kahdeksi kokonaisuudeksi keväästä kesään ja syksystä talveen.

Kirjan ohjeilla syntyy isot ja pienet taimilaatikot ja hyllyköt. Kuormalavoista rakennetaan seinäkkeitä taimille ja keittiöön rakennetaan hyllyjä valmiista puulaatikoista. Laudasta syntyy myös pannunalusia, penkkejä puutarhaan, terassille pöytä ja eteiseen naulakko. Minua viehätti erityisesti todella yksinkertaiset mutta näyttävät hyllyköt tai pikemminkin lyhtytelineet sekä 'räsymattopenkki', joka on tehty erivärisiksi maalatuista lankunpätkistä.

Muotoilija Ulla Vestola luo moderneja koristeita ja hyötyesineitä kodin sisä- ja ulkotiloihin. Hänen ideoitaan on esitelty useissa suomalaisissa ja ulkomaisissa lehdissä. Häneltä on aiemmin ilmestynyt askartelukirja Tikkuja ristiin (Minerva 2013).

↧

Risusydämet

March 31, 2016, 1:22 pm

≫ Next: Potilasrunoja

≪ Previous: Kaunista kotiin, pihaan ja parvekkeelle - laudasta

Kohta luonto alkaa vihertää, joten nyt on hyvä aika kerätä paljaita oksia risutöihin. Minä keräsin nämä kaadetuista puista. Risut taipuu moneksi ja olisi kiva oppia vähän monimutkaisempiakin risutöitä, mutta yksinkertaisillakin jutuilla saa näyttävyyttä ja mukavaa ilmettä.

Tein nämä risusydämet viemisiksi Pääsiäisen pyhiksi kun meillä oli tiedossa pari eri kyläilypaikkaa. Idea lähti ihan näistä perinteisistä lasten tekemistä pääsiäisvitsoista mutta teinkin sitten enempi aikuisille suunnattuja koristeita. Toinen 'lahjan' saajista kylläkin hieman epäröiden kysyi, että mihin tämä nyt on tarkoitus laittaa. Vaikka ulko-oveen koristeeksi. Tekemisen ja antamisen ilosta minä nämä tein, vaikeaahan se silti on keksiä sellainen idea ja juttu, jolle vastaanottajalla on varma käyttökohde.

Kumpaisessakin sydämessä on koristeena valkoisia höyheniä, paperinarusta ja hamppunarusta tehty rusetti sekä itsetehdyt kukkaset. Yläkuvassa olevaan sydämeen tein kukan paperinarusta ja alakuvassa kukka on tehty polyesterikankaasta polttotekniikalla, siitä tarkemmin täällä.

Kuvat on otettu Canonin pokkarilla G7X. Testailen kameraa ja tuumailen samalla, että olisiko tästä minulle kameraksi. Onhan tämä pieni ja näppärä, sopii taskuun ja laukkuun, ja on kuvausominaisuuksiltaan monipuolinen.

↧

Potilasrunoja

April 1, 2016, 12:11 pm

≫ Next: Pskis 316.

≪ Previous: Risusydämet

Lempeän humoristinen

Ihana!

Hymyjä huulille aiheuttava

Hetkessä hörpitty kirja

ELÄMÄNI

Stina Niemi & Aino Öhman

"Pitkän suvun pitkä vesa.

Kainalokannatuksessa selvästi valuva.

Nonparellit poimii molemmilla silmillä erikseen."

Elämäni on sympaattinen runokirja, joka on saanut alkuinspiraationsa lääkäreiden saneluista. Sairaalan kielipalveluissa toimivat kääntäjät huomasivat lääkäreiden teksteissä runojen kaltaisia keinahduksia. Siitä he saivat idean kirjoittaa potilasrunoja - ja tämän kirjan, joka sisältää runomuotoisia kohtauksia ihmiselämästä.

↧

Pskis 316.

April 3, 2016, 1:14 pm

≫ Next: T-paidasta mekko

≪ Previous: Potilasrunoja

Pskarteluhaaste haastoi kokeilemaan SPOTLIGHT-tekniikkaa ja pitihän sitä sitten kokeilla. Tulipahan samalla kaivettua kortintekomatskutkin taas esiin. Just vähän aikaa sitten mietin, että niin se minunkin bigshottini makailee joutilaana kaapissa - ei nimittäin ole tullut tehtyä kortteja oikeastaan ollenkaan varmaan puoleen vuoteen. Täytyykin toivoa, että joku tai jokin haastaisi meikäläistä kevään aikana uudelleenkin, jotta saisin pidettyä harrastusta yllä. Onhan se korttipuuhastelu kuitenkin varsin mukavaa puuhaa, kunhan vain ei liikaa jää tuumailemaan sävyjä ja "asetuksia".

Tällä lintukortilla lähden haasteeseen mukaan.

Kevätiloa!

↧

T-paidasta mekko

April 3, 2016, 2:09 pm

≫ Next: Voileipäkakkua!

≪ Previous: Pskis 316.

Kaivoin taas vaihteeksi saumurin ja ompelukoneen kaapista pöydälle, ja pistin jopa johdotkin seinään. Saatoinpa jopa surautella muutaman sauman, saada neulan mutkalle ja saksia huonosti istuvan helman uuteen kuosiin.

Joo.o. Ei minusta vaan taida sitä ompelijaa tulla. Tai sitten minun pitäisi vaan yrittää edes joskus olla vetämättä niitä loiviakin mutkia suoriksi. Tykkään ideoista ja tavoista, jotka ovat simppeleitä ja helpostitoteutettavia. Mutta jostain kumman syystä saan nekin jutut aina kääntymään monimutkaisiksi kyhäelmiksi. Jos vain jaksaisin olla stressaamatta ja tekisin liikoja pohtimatta mutta silti noudattaisin edes niitä yksinkertaisimpia toimintamalleja. No huhhuh, onpa paljon muistettavaa ja opittavaa.

Olen kuitenkin tarkka ja huolellinen, joten ei kai tämän "haasteen" pitäisi silti liian mahdoton olla.

Kesällä ilmestyy uusi Mekkotehdas-kirja, joka pitää sisällään tyttöjen mekkosia. Sitä jo innolla odottelen koska onhan tässä lähipiirissä paljon tyttösiä, joille ommella.

Sain jostakin päähänpiston tyhjentää turhat kuteet laatikoistani ja mieskin innostui siinä samassa rytäkässä. Hän tietysti sai karsittua paljon enemmän vaatteita poistoon kuin minä ja sain kuulla siitä. Se vaan on niin vaikeaa heittää vaatetta pois, enkä tarkoita poisheittämisellä roskiin laittamista vaan ylipäänsä sitä, että karsisi turhat pois, on se niiden päätepiste sitten missä tahansa. Toisaalta minun vaatteeni luultavasti päätyisivät ainoastaan (tekstiili)jätteeksi, koska pidän vaatteitani vuosikausia. Laatikoissani on vieläkin paitoja ja mekkoja, jotka olen valehtelematta ostanut yläasteikäisenä! Pidän vaatteita niin kauan kuin ne kestävät, enkä tykkää heittää mitään pois - on sitten kyse ruuasta, tavaroista tai vaatteista.

Tarkistin miehen poistokasan sisältöä ja löysin muutaman hyväkuntoisen T-paidan, joiden ainoa vika oli reikä. Tämä tummansininen motskaripaita oli siis sen verran hyväkuntoinen, että päätin tehdä siitä tyttösellemme mekon. Mitään kaavaa en (tietenkään) käyttänyt, vaan asettelin lapsen paidan ison T-paidan päälle ja leikkasin paitakappaleet ja hihat irti. Saumurilla surauttelin saumat ja valmista tuli. ...Muutamien mutkien jälkeen. Alunperin tuo printti näkyi kokonaisuudessaan mekon yläosassa, mutta kun tarkemmin katselin mekon helman rypytystä niin eihän se näyttänyt ollenkaan hyvältä --> siitä seurasi purkaminen ja lisäpalan metsästys. Lopulta sain kuin sainkin uuden - kaksivärisen - helman asennettua paikoilleen ja samassa rytäkässä osa printistä jäi sauman alle piiloon. Noh, ei stressata liikoja. Pukua pidetään sen aikaa kun se kestää ja ommellaan sitten uusia mekkoja, kierrättäen tai uusista materiaaleista.

Langanpätkien seasta terveiset lähettää,

↧

Voileipäkakkua!

April 4, 2016, 3:11 pm

≫ Next: Kotileikkejä

≪ Previous: T-paidasta mekko

Voi ei, seuraavat juhlat on vasta heinä-elokuussa! Miten kestän sinne asti ilman voileipäkakkua? Niin siis meillä on aina kuulunut juhlaan kuin juhlaan voileipäkakut. Rakastan niitä! Ja luultavasti moni muukin perhepiirissämme koska aina ne katoavat ensimmäisenä pöydästä. Tokihan voileipäkakun voisi pyöräyttää muuten vain, ilman sen kummempaa syytä tai aihetta, mutta yleensä niitä on tehty vain juhlatarjottavaksi.

Sain eilen käsiini kirjauutukaisen - VOILEIPÄKAKKUKIRJA. Vau! Ei voi muuta sanoa. Lueskelin kirjan läpi ja löysin vaikka kuinka monta vaihtoehtoa mitä haluan ehdottomasti kokeilla! Ja ajattelin viedä kirjan myös äidilleni, joka on siis se meidän perheen voileipäkakkuvastaava, josko hän innostuisi kirjan ohjeista myös. Kokeiluun osaltani menee tällä kertaa jokin muu kuin perinteiset kala- tai kinkkutäytteiset. Erityisesti kana-pekonikakku, Club sandwich -kakku ja nyhtopossukakku herauttivat veden kielelleni!

Miksei tällaista kirjaa ole aiemmin tehty! Tai ehkä on, ei vain ole osunut silmiin. Onneksi tämä kuitenkin osui - ja upposi. Ihan mahtavia ideoita ja makuvaihtoehtoja kasvisvaihtoehdoista perinteisiin kalatäytteisiin, mutta lisäksi uutta twistiä makuvaihtoehtoihin on haettu maailmalta.

Kirjan ohjeilla leivot leivätkin itse ja erityisruokavaliotkin on otettu ohjeissa huomioon. Myös tärkeitä huomioita voileipäkakun "vaiheista" eli kostutuksesta, kokoamisesta, raaka-aineista ja koristelusta on koottu kirjan alkupuolelle. Kirjasta löytyy ohjeet myös aiolin valmistukseen ja lisäksi löytyy herkulliselta kuulostavat sipulihilloke ja tomaattimarmeladi. Oikeastaan ainoa asia minkä vaihtaisin on margariinin vaihto voihin. Monessa ohjeessa siis juustokakku-tyyppisissä resepteissä pohjassa käytettiin margariinia, mutta itse vaihtaisin sen voihin. Voissa on kuitenkin aina luonnollisempi ja aidompi maku ja koska jos täytteisiinkin panostaa huolella niin panostaisin myös pohjaan.

Huomio kasvissyöjille! Tästä kirjasta löytyy todella runsaasti kasvisvaihtoehtoja, laskujeni mukaan jopa 14 vaihtoehtoa. Näistä esimerkkinä mangosalsakakku, hummuskakku, avokado-mustapapukakku ja italialainen pestokakku.

MARKKU KOPRA & SARI TAMMIKARI

Voileipäkakkukirja

Teos 2016

P.S. Varautukaahan juhlavieraat - aion toteuttaa kirjan ohjeista muutaman seuraaville syntymäpäiville!

↧

Kotileikkejä

April 5, 2016, 1:45 pm

≫ Next: Pskis 317.

≪ Previous: Voileipäkakkua!

Tämä kirja aiheutti minulle rehellisesti sanottuna hieman hämmennystä. Ensin ajattelin nimen perusteella sen olevan jonkinlainen miniatyyrikirja. Sen jälkeen luulin kirjan pitävän sisällään erilaisia lastenhuonesisustusideoita, mutta lopullisen ja sen oikean vastauksen sain vasta kirjan käteen saatuani.

Kotileikki on kaunis, hieman Mekkotehdas-tyylinen, hempeäsävyinen kirja, joka pitää sisällään ideoita ja ohjeita lasten leikkeihin: vaatteita nukelle, sisustusjuttuja ja vaatteita ja asusteita lapsille itselleen. Kuvitus on kaunista - rauhoittavaa ja sadunomaista. Tämä kirja on pääosin suunnattu tytöille mutta löytyy sieltä pari ideaa myös pojillekin. Toisaalta taas, kukas sen määrittelee, että millaisista leikeistä tai leluista tytöt tai pojat tykkää. Yhtälailla pojat voivat leikkiä nukeilla ja tytöt autoilla. Meillä ainakin poika on aina ollut innostunut nukenrattaista ja tyttö taas pärrästää kaivurin kimpussa.

Mutta takaisin kirjan pariin. Kotileikissä ommellaan, virkataan, neulotaan ja tuunataan vanhasta uutta. Mummolan vanhat pitsiliinat ja -lakanat saavat uuden elämän lasten ja nukkien vaatteina, pitsiliinasta ja sateenvarjon rungosta syntyy kaunis ja soma aurinkovarjo. Suloisensävyisistä langoista virkataan kahvikuppeja ja lautasia, pehmoisasta mohairlangasta neulotaan ihanan utuisia hameita tyllivuorilla pienille prinsessoille. Tuo neulottu hame on kyllä erityisen herkkä ja kaunis! Pitsien ja puuvillakankaiden lisäksi uusiokäytetään vanhat farkut retkipeitoksi.

Kirjan lopusta löytyy selkeät ja helpot kaavat niin mekkoihin, mollamaijaan kuin piparimuotteihinkin.

Kotileikki - lastenhuoneen neljä vuodenaikaa on satumainen ja herkkä kirja niin äideille kuin lapsille. Kauniit kuvat ja vintagehenkiset rekvisiitat ja käsityöt herättävät lapsuuden sadut henkiin.

↧